Santeri March 27th, 2008
Suoritin täysiverisen seikkailun pääsiäisenä. Matkalaukkuun pakkasin:
- 1kpl Jaloviina *
- 1kpl Hankey Banister
- 1kpl El Tiempo
- 1kpl Gambiina
- 2kpl Sorbus
Tarkoituksena oli alunperin käydä Lahdessa katsomassa keikka. Olivat kuitenkin peruneet, toinen olisi tarjolla Oulussa. Sinne. Mutkan muodosti matkakustannus, joka oli hieman liikaa nykyisessä rahatilanteessa. Apuun saapuu tutut toiset juopot lapista. Herrat torstaina helsingissä, eiku seuraavana aamuna kyytiin. Tai siis kuskiksi, rokkarit ei aja.
Torstai venähti huonojen tapojen puolelle ja heräsin aamulla ensimmäistä kertaa ikinä helsinkiläisestä hotellista. Ei siitä sen enempää, päätä särkee ja pakua pakkaamaan. Joten olin matkalla pohjoiseen. Matka meni ensin Jyväskylään, joten missaisin alkuperäisen keikan alkujaan. Viinapullon kanssa valopöydän ääreen. Ilta oli railakas ja meno hurja. Seuraavana aamuna jatkoin tutkimusmatkaani Sorbuksen ihmeelliseen maailmaan. Tiedättehän, tuo juoppojen ja punkkareiden lempilitku, parhaimmillaan piimän kera. Yöllä olin hakenut ovelana poikana kylmän pullon multikansallista kolajuomaa, jota käytin mixerinä. Yllättäen sekoitus ei ollutkaa kovin hyvää. Noh, kokemuksesta viisastuu ja viereisestä punkasta herinneet irvistykset toivat auringon päivääni.
Jyväskylän aamu oli eilisten kaasujen tehostamisen jälkeen mukava kokemus. Kahvit ja mustatmakkarat naamaan ja roudaamaan. Noh, enhän minä nyt sentään mitään kantanut. Join kuitenkin roudarin kaffet ja asettauduin mukavasti pakun perimmäiselle istuimelle em. viinojen kera. Matka Ouluun olikin yhtä riemua, viina virtasi, laulu raikui eivätkä poliisit jaksaneet kiusata. Tuosta laulamisesta on olemassa todisteita. Pätkän voinee tarkastaa kohta youtubesta. Hakusanat Moses Hazy, Roxanne, Falsetti auttanevat löytämisessä. Todennäköisesti viitasaaren huoltoasemalla todistettiin seuraavaa maailmanlopun touhua: Eräs nimeltämainitsematon lappalainen juoppo on sitonut tukkansa ja partansa poninhännällä leukansa alle, ettei rinnuksilla olevat roiskeet näkyisi ihan niin kovin kauas, eräs toinen nimeltämainitsematon lappalainen juoppo taluttaa em. henkilöä narusta kohden huoltoaseman kaljahyllyä. Talutusnaru oli kiinnitettynä lompakko- ja allekirjoituskäteen, joten allekirjoitusvälineet sekä lompakot sisältöineen lentelivät ympäri puodin. Herrat itse hihittivät ja konttasivat tavaroiden perässä. Selvinpäin olleille oli kuulemma tullut itku silimään, mutta möivät. Hieman pelokkaan näköisinä, mutta möivät.
Voinen tunnustaa, että sammuin jahka pääsimme Ouluun asti lämpimiin sisätiloihin. Etsiinnyimme illemmalla paikalliseen rokkiklubiin, jossa koimme elävää musiikkia. En ole varma, mutta saatoin olla päissäni. Pilkun jälkeen lähdin etsiytymään nakkarille, (”Mie oon hesast, saanksmää alennusta!”) josta jatkoille. Taksijonossa tajusin muutaman asia: Minulla ei ole jatkojuomia mukana, en tiedä mihin sillä taksilla pitäisi mennä, en saa puhelimella ketään kiinni, enkä oikeastaan edes tiedä missä päin Oulua sijaitsen… Juopon tuurilla löydän kuitenkin sen kaverini Tumpin kämpille. Olin kuulemma hymyillyt ja nyökyttänyt jos jotain oli kysytty, jonka jälkeen siirryin kuorsaamisen ja pahennuksen aiheuttamisen pariin.Sunnuntain aamu valkeni jännissä merkeissä. Päätä särki, kamat olivat hukassa ties missä, en oikeastaan tiennyt olinko enää edes Oulussa. Pikaistunnon ja yhden kylmän keskioluen jälkeen tulin tulokseen notta nou-hätä. Oulun pizzasodasta kuulleena lähdin mielenkiinnolla kokemaan halpaa roskaruokaa. Ensimmäisenä vastaan tuli kuitenkin paikka, joka ei täyttänyt odotuksia lainkaan. Pizza ja pieni limu (olutta ei tarjoiltu) maksoi yhdeksän euroa ja pizza oli peräti hyvää. Pöh. Enempi tuoppia naamaan jotta takaraivon kutkuttava kohmelo ei saa valtaa.
Loppupäivä kului kutakuinkin seuraavasti: formulakooste, josta en kostunut mitään, noin puoli koria keskiolutta, iltapäiväksi höpisemään rokkijuttuja rokkikukon kämpille, iltaa viettämään rokkiluolaan seuraamaan elävää rokkimusiikkia. Sitten sammuin ja lensin ulos. Rokrok. Maanantai valkeni hieman edellistä aamua pienemmän krapulan merkeissä. Pääsin jatkamaan matkaani kohden Torniota, jossa reissuni syyn aiheuttaneet asustavat. “Tu junalla kemmiin.” kuului ohje. Junaan, sillä Kemmiin. Sieltä valkoisella mercedeksellä Tornioon. Tarjosin sikarit seurueelle joiden jälkeen nautimme kebabit.Torniossa saa isointa kebabia ikinä. Ihan oikeasti. Muistikuvat tuosta perämeren pohjasta ovat hieman tylsähköjä. Eivät nämä nuoret tiedä miten pidetään kaukaa tulleita vieraita viihteen puolella ja pahasti. Mutta tokihan yövyin kuuluisassa hoffatussa kämpässä. No, kävinhän kävellen Ruotsissa ja tinasin alkomahollia ihan jonkinlaisen määrän. Kuin myös kuulin tulevaa äänitettä, josta tulee ihan sikahyvä.
Tänään olen urheasti ollut juomati ja epäilenkin liskoarmeijan tulevan kylään. Matka Torniosta Helsinkiin kesti vaivaiset 8½ tuntia. Näin ikkunasta paljon metsää ja peltoja. Ravintolavaunussa pohjalainen alkoholisti kuunteli tarinani ja ihmetteli kovasti kahvikuppiani.
