Nea June 29th, 2007
Patti on leikattu. Menin sairaalaan seitsemältä aamulla ja jouduin odottelemaan leikkausta yhteen asti iltapäivällä. Aika meni lukiessa ja nukkuessa. Patti oli kiinnittynyt olankohottajahermoon, joten leikkaus sattui puudutuksesta ja lääkityksestä huolimatta. Hermon ronkkiminen aiheutti minulle migreenin, minkä takia jouduin möllöttämään heräämössä kunnes se meni ohi. Sitten taas odottelin kolme tuntia osastolla, että minut päästettäisiin kotiin. Jouduin tiputukseen kun ennen leikkausta ei saanut syödä eikä juoda. Viiden aikaan sain viimein ruokaa, kaksi näkkäriä. 12 tuntia sairaalassa oli mielestäni tarpeeksi ihan koko elämäksi.
Tänään heräsin aikaisin ja huomasin olevani turvoksissa eilisen tiputuksen jäljiltä. Aineenvaihdunnan käynnistykseen taitaa mennä tovi. Vasen olkapää tuntuu puutuneelta eikä oikein liiku kunnolla. Sitä pitää kuulemma heilutella ja pyöritellä. Niskaa tekisi mieli naksautella koko ajan, mutta kun ei perhana sentään pysty!
Nea June 27th, 2007
Eilen töissä ollessani minuun iski hirvittävä vatsakipu. Tunnistin sen heti koliikiksi, vaivaksi, josta kärsin nykyään todella harvoin kiitos oikean ruokavalion. Onneksi firma oli silloin melkein tyhjillään, jos olisi pitänyt liikkua, olisin varmaankin pökertynyt. Reagoin stressiin ensin vatsallani. Myöhemmin törmäsin täysillä baaritiskiin, löin pääni kaappiin ja huitaisin pari pulloa lattialle. Sanoisin, että ajatukset pyörivät aika täysillä tämänpäiväisessä lääkärikäynnissä, jolloin selviää joudunko leikattavaksi huomenna. Onneksi työkaveri tuli tekemään iltavuoron, vaikka itselläni olisi ollut kymmentuntinen päivä.
Nyt tärisen hieman. Pelottaa.
Nea June 21st, 2007
1. Parkkipaikat
On se nyt kumma, ettei edes Kotkasta löydy mistään parkkipaikkaa. Kiukkuisena peruuttelin automobiilin työpaikan lastauspihalle. Ajakoon Stemman autot päin, eikiinnosta.
2. Sohvat
Jos löytää kirpputorilta 150 euron hintaan uudenkarhean Askon sohvan, joka on tyylikäs ja mukavan värinen (tummanharmaa, kuten kissatkin, karvat ei näy), niin sitä säilyttää kuukauden vaikka sängyssään.
3. Ultraääni
Tuskin villeimmätkään punkkarit pesevät naamansa tietämiltä sellaista määrää geeliä, mitä minun kaulalleni, niskaan, kasvoihin, olkapäille, tyynylle, hiuksiin, younameit levitettiin tänään. Tukusta oli kaiketi saapunut liian iso erä, joka vanhentuu juhannuksena.
4. Imusolmuke
Niitä on vasemmalla puolella liikaa. Kolme niistä on “huomattavasti suurentuneita”. Jaa niinkö? Ei sentään löytynyt mitään kasveja kilpi- tai sylkirauhasista. Eikä sen puoleen korvistakaan. Tai leuasta. Tuskin tukastakaan.
5. Liian vähäinen uni
Epäilen käyväni tällä hetkellä pelkästään adrenaliinilla ja kofeiinilla.
6. Kauppaan menemisen ajoittaminen
AAAAARRRGH!
Onneksi kaupunkin hiljenee ihanan rauhalliseksi juhannuksena. Huomenna jos jaksaisi hieman juhlia hillitysti, niin sitten voisi hyvällä omallatunnolla loikoa kaksi päivää.
Julius June 16th, 2007
Taas on vuosi vierähtänyt siitä, kun hankin iPodini kanssa käytettäväksi uudet kuulokkeet, ja kas kummaa, noista Sonyn halpisnapeista syöpyi plugi puhki, jättäen toisen kanavan täysin hiljaiseksi. Edelleenkään haluamatta sijoittaa hifiin iPod-käytössä, pysyttelen halpislinjalla ja hankin iPodini kaveriksi Kossin PortaPro:t, nuo jo vuosikymmenet nuorisoa palvelleet läpät, joiden malli ei ilokseni ole juurikaan muuttunut noista ajoista. Sanomatta oli selvää, että heti kaupasta ulos astuttuani minun piti repiä paketti auki, kytkeä plugi liitäntään ja valita tilanteeseen sopivaa musiikkia.
- Massive Attack: Blue Lines
- Talk Talk: The Colour of Spring
- Tears for Fears: The Hurting
- Beastie Boys: Check Your Head
…kyllähän te tiedätte. Huolimatta Kossin aivan kammottavasta bassotaajuuksien ylikorostamisesta ja tunkkaisista ylätaajuuksista, olin heti menossa mukana ja täpinöissäni menneiden vuosien vyöryessä yli, muistan nuo kaikkitietävät ajat aamubussissa lukioon, maailman yksinkertaisuuden, miten kaikki tuntui toimivan ja tapahtuvan niin kovin helposti. Niinhän se maailma toimii, mutta vuodet toivat jos jonkinlaista uutta ajateltavaa ja huolehdittavaa. Musiikki silti säilyy. Aina välillä pitää hengittää menneisyyttään, antaa sen kulkea ilmana läpi keuhkojen, ja iloita, että tuo sama ilma palaa takaisin ulos, jäämättä elimistöön, aiheuttamatta mitään muistoja suurempia vahinkoja.
Aika kuluu ihan liian nopeasti. Noniin, nyt se on sanottu.
Nea June 15th, 2007
Kotkan kaupunki pisti terveysrattaat oikein kunnolla pyörimään. Eilen korva-nenä-kurkkupolin lääkäri möyhensi kaulaani ja työnsi nenääni ihme instrumentteja. Mukavaa oli kuulla, että minulla on kaunis kurkunpää. Kuinka moni teistä voi sanoa samaa, mitä? Sitten samainen lääkäri tunki piikin kaulaani ja, ihan kun siinä ei olisi ollut tarpeeksi, vielä heilutteli sitä eessuntaas jotta saatiin tarpeeksi kudosta putkeen. Aijaih! Aloin voimaan huonosti. Sitten vielä luovutin verta laboratoriohoitsulle. Iltasella voin vielä huonommin. Pikainen ultraus löysi kolme pattia, mutta ensi viikon perusteellisempi ultraus pysyy silti voimassa. Leikkausaika varattiin kahden viikon päähän. Se peruuntuu jos biopsiasta tai verikokeista löytyy pateille syy.
Terassimme alla asuu pulu. Sillä on pesä yhden lankun alla, ja aina välillä näkyy hautovasta emosta vilaus. Joku pässinpää tökki tulevaa äitikkää taannoin kepillä sen hautoessa, jolloin siltä lähti pari sulkaa. Meinasin hermostua oikein toden teolla. Sen sijaan hymyilin ja potkaisin kyseistä pässinpäätä sormille.
Auvoisa, liki kaksivuotinen yhteiseloni Marin kanssa on päättymässä ja tilalle on tulossa avoliitto. Ainakin minulle, kenties myös Marille. Toivo elää vielä sen suhteen, että Mari saisi (Ernonsa kanssa) asunnon tästä samasta talosta. Sitten voisi hankkia reinot ja ainot, jotka jalassa kipittää naapuriin aamukahville, tai poikien tapauksessa iltakaljalle. Harkitsimme jo kaksikerroksista 6h+keittiö+sauna -asuntoa koko joukkueelle, mikä olisi ollut edullinen ja kiva ratkaisu, mutta nyt olemme melkein varmoja siitä, että minä jään tähän asuntoon ja Mari (kjähäh!) potkitaan tylysti pellolle.
YYA-sopimus kissojen hoidosta pysyy edelleen voimassa. Tulee olemaan outoa ja rauhallista kahden kissan kanssa, kun 4-10 on ollut tähän asti normaali tilanne. Hoitokissoja tuskin tulee samaan tahtiin, tuleva avopuoliso kun ei ole ihan yhtä pöhkönä elukoihin. Sekin vähän hirvittää, kun minä satun olemaan todella sotkuinen ja taloudenhoidossani vähän enemmän kuin suurpiirteinen, ja toinen on oikein siisti ja tarkka. Toivottavasti tasapainotamme toisiamme enemmän kuin hypimme toistemme silmille.
Lähden vaihteeksi töihin. Ensi kuussakin pitää elää.
Santeri June 11th, 2007
Jos joku huomasi, en ole kirjoittanut tänne reiluun vuoteen sanaakaan. Taisin kyllästyä.
Synopsis:
* Lopetin taksihommat.
* Juopottelin loppukesän.
* Kävin ulkomailla.
* Kesän aikana kävin noin kahdeksalla eri festivaalilla.
* Olen nähnyt kaikki Star Trekit joita on ikinä tehty.
* Muutin pois kaupungin sykkeestä rauhallisen tylsään Haagaan. Toisaalta nykyinen asuintoveri ei ole rauhallinen eikä tylsä.
* Talvella oli pimeää ja sekös vitutti.
* Kävin koulua kuukauden. Valmistuin jopa.
* En ole vieläkään täyspäiväisesti töissä. Muinoin harrastamani pitkät työpäivät ja kahdet päällekkäiset työt jättivät jälkensä.
* Mietin välillä yrittäjäksi ryhtymistä. Em. asiat pitävät hyvin jarrua.
* Kesällä tiedossa iso nippu festareita. Festarit on kivoja.
* Saatan kirjoittaa joskus lisää. Ei lupauksia.
Julius June 8th, 2007
Rankka työviikko takana. Suunta töistä Unicafén spagettihyvyyden kautta Koffin puistoon kera kirjan, joka oikeastaan pitäisi lukea joka kesä: Taru sormusten herrasta. Siinä keskellä pörisevien pienten ystävien, ruokaa maasta nokkivien lokkien ja kurisevien pulujen lähdin jälleen Frodon, Samin, Merrin ja Pippinin matkaan, muistini mukaan jo viidettä kertaa, ja jälleen olen koukussa kirjaan. On mukavaa löytää tutusta teoksesta uusia nyansseja ja jänniä yksityiskohtia, joita ei ennen ole huomannut — pienet huomiot hahmojen käytöksestä erinäisissä tilanteissa, heidän elämäntyylinsä seikkailuun tuomat hauskat sivujuonteet ja onnellisen, helpon elämän päätös jonkin suuremman hyväksi. Olen jälleen myyty, ei voi mitään.
Koffin puistosta siirryin Hietalahden rantaan paistattelemaan auringon viimeisissä säteissä. Satamaan pysäköi huvijahti mukanaan muutama varakkaan kusipään näköinen kaveri ja pari blondia bimboa, jotka jäivät kannelle ottamaan aurinkoa. Nuoripari halusi, että ikuistan heidät valokuvaan, pyrin perfektionistina hyvään rajaukseen ja valotukseen; nuoripari kiitti. Huomasin jälleen rentoutuvani aivan totaalisesti. Hengitin kaupunkia sisääni, tunsin asfaltin lämmön allani ja juttelin paikallisille lokeille (jotka tosin lensivät karkuun). Ihmisissä on näin kesällä sellaista outoa hitautta, kuin katselisi hidastettua elokuvaa kesken onnellisen lopun, kun ihmiset ympärillä hymyilevät, ovat onnellisia, kuin kaikki olisi hyvin.
Niinhän heillä saattaa ollakin. Ehkä he eivät tunne oloaan niin kovin ulkopuolisiksi kaikkeen aina. He näyttelevät elokuvassa, eivät katsele sitä yleisön joukosta. Heidän ei tarvitse huomata juonen epäloogisuuksia tai outouksia, oman maailmansa kaksiulotteisuutta, samalla sen tuomaa hyvää oloa ja hymyä. Miksi minä pakotan itseni seuraamaan kaikkea kylmän viileästi ulkopuolelta, pohtien kaiken merkitystä ja suhdetta muuhun maailmaan. Tämä on kohtuullisen rasittavaa, pitäisiköhän riipaista pitkästä aikaa humalatila päälle, jos vaikka hävittäisin itseltäni kolmannen ulottuvuuden hetkeksi.
Nea June 7th, 2007
Arvasin. Minä helvetti soikoon arvasin! Kotkassa “kiireellinen” tarkoittaakin sitä, että hukataan lähete. Kun marssin tiistaina terveyskeskuksen toimistoon ja näytin hoitsulle pian kananmunan kokoista mönttiä kaulassani, alkoikin yllättäen tapahtua. Hoitajat etsivät koko joukkueen voimin lähetettä, kaulaani käytiin hipelöimässä, lääkäri otti minut vastaanotolle saman tien ja lähete löydyttyään meni pikapikaa röntgenosastolle keskussairaalaan. Keskiviikkoaamuna taapersin väsyneenä labraan luovuttamaan hieman verta. Sain ultra-ajan kahden viikon päähän. Siihen mennessä pahkura joko kerkeää hävitä, tai sitten se kasvaa niin isoksi, ettei pää enää käänny.
Minä ja ihan yhtä v-mäisen huumorintajun omaava työkaverini tilasimme Kiroileva siili -paidat. Kysyimme pomolta josko saamme pitää niitä töissä, ja menipä sitten antamaan luvan. Tiedätte olevanne meidän baarissa, kun iloisen palvelun lisäksi saatte myös paikkakunnan huonoimmat vitsit. Niin ja työntekijöillä lukee paidassa “No en oo v***u rauhallinen!”
Julius June 4th, 2007
Eilisen kasaripläjäyksen innoittamana tongin Youtube-tarjontaa yhä syvemmälle, ja löysin kasan raskasta hienoutta, jonka mieluusti tarjoan myös lukijoilleni:
- ISIS: In Fiction
Rauhallinen, surumielinen ja hiukan ahdistava kappale Tuskaan tänä kesänä saapuvalta ISIS:ilta.
- ISIS: Grinning Mouths
Näyttöä ISIS:in keikkakunnosta.
- Neurosis: Locust Star
Äärimmäisen raskasta ja samalla hyvin masentavaa ja synkkää raastoa yhdeltä vaikutusvaltaisimmalta ja nerokkaimmalta metalliyhtyeeltä.
- Neurosis: A Sun That Never Sets
Hieman laiskempi, mutta tunnelmaltaan ei ollenkaan edellisen varjoon jäävä kappale. Toisaalta, eipä Neurosikselta heikkoja kappaleita tunnu löytyvän, vaikka levyjä kuuntelisi kuinka tarkasti.
- Cult of Luna: Leave Me Here
Minulla hiukan vähäisemmälle kuuntelulle jäänyt Cult of Luna vaikuttaa ihan pätevältä HC-henkiseltä yhtyeeltä. ISIS-sävyt ovat kuultavissa.
- Sunn O))): Live in Geneva
Dronen ja laahaavan pörinän lähettiläät asialla asianmukaisin asustein. Tämä ei luultavasti aukene kovinkaan monelle, jos kenellekään. Minäkin vasta alan hiljalleen löytää ideaa bändin musiikin taustalla.
- Mastodon: The Wolf is Loose
Neurosiksen perillinen, Mastodon tarjoaa samaa hieman kevyemmässä paketissa tinkimättä kuitenkaan soitannollisesta taituruudesta tai hyvistä kappaleista. Tämäkin yhtye keikkailee jossain päin Suomea tänä kesänä.
- The Dillinger Escape Plan: Panasonic Youth
Räyhäämistä oudossa tahtilajissa. Dillingeria jaksaa ehkä muutaman minuutin kerrallaan, mutta kokonainen levy on jo vähän liikaa.
Lopuksi räyhäämistä keventämään muutama shoegaze-surina:
- M83: Teen Angst
Epäilen, onko heidän levyillään yhtään orgaanisuutta, sillä soundi on kovin koneistettu ja epäluonnollinen. Mukava tunnelma, hiukan epätasaisia levyjä, mutta tietyssä mielentilassa maailman parasta musiikkia.
- Slowdive: Alison
Rauhallisissa sfääreissä liikkuva Slowdive on tähän asti saanut minut jopa kesken pahimman stressin ja ahdistuksen rauhoittumaan, hiljentymään pohtimaan asioita ja lopulta löytämään ratkaisun mieltä painaviin pulmiin. Tämä todistaa, millainen vaikutus musiikilla voi olla.
- Slowdive: Cello
Vaikka edellisen kappaleen sisältävä Souvlaki-levy olikin yhtyeen uran arvostetuin saavutus, on heidän viimeiseksi levykseen jäänyt Pygmalion minulle sitä, josta puhuin edellisen kappaleen kohdalla. Harmikseni levyltä ei käytännössä ole musiikkivideoita, joten on tyytyminen fanitaiteeseen. Kappale on hyytävä.
Näin tällä kertaa. Tuskinpa suurin osa teistä saa näistä paljoakaan irti, mutta kokeilen kepillä jäätä, sillä itse pidän uuden musiikin löytämisestä ja tällaiset linkkikokoelmat ovat aina kovin mielenkiintoisia. Kommentteina saa luonnollisesti lähettää lisää parhautta.
Julius June 3rd, 2007
Muropaketin foorumeilla on keskustelua kasarimusiikista, ja kun kyseinen aikakausi on lähellä sydäntäni, innostuin etsimään muutamia suosikkikappaleitani tuolta vuosikymmeneltä.
Kommentteina saa mieluusti lähettää lisää hienoja kasarivideoita.