Nea February 28th, 2006
Pian on takana puoli vuotta yhteisasumista Marin kanssa. Päänpyörittely ja huokailu vanhempien ja vähemmän tuttujen osalta on kutakuinkin loppunut, emme ole vieläkään lyöneet toisiltamme tajua kankaalle ja kissatkin tuntuvat viihtyvän. Kuvioihin on pöllähtänyt jonkinlaisen sisutuselementin kaltaisen Lauran lisäksi pari karpaasia. Yritämme silti teeskennellä elävämme huoletonta sinkkutyttöelämää vielä toistaiseksi.
Mari oli tuossa toissapäivänä tyhjentänyt tiskikoneen. Mainitsin eilen täyttämättä jättämisestä, johon Mari puolustautui sanomalla, että kyllä hän aloitti. Kurkistus paljasti, että koneeseen oli ladattu viisi mukia ja kolme lusikkaa. Älköön kukaan tulko sanomaan, että Mari ei koskaan tee mitään.
Kouvolan eläintalolla kesyyntymättömiksi tuomitut Piipi ja Pou (kavereiden kesken molemmat ihan piupau vaan) ovatkin hellyydenkipeitä, suloisia pikku otuksia, joskin vielä melko arkajalkoja. Pou voisi jäädä meille, on se niin ihana pikku nyhjä <3
Talviloma alkoi sunnuntaina mäenlaskulla kauniissa säässä. Hiki siinä tuli kun tarpoi rinnettä ylös pulkkaa raahaten. Tänään panostan lettuihin, kaakaoon ja saunaan.
Julius February 24th, 2006
Koodattuani jo muutaman kuukauden Rubya melko aktiivisesti, päätin tökkiä kepillä jäätä, ja tutkia melko samanlaiseksi syntaksiltaan väitettyä Pythonia. Erot kielten välillä ovat melko kosmeettisia, mitä nyt Python-leirillä on parempi dokumentaatio ja Ruby-puolella tarvitsemani kirjastot ovat lisenssiltään vapaampia. Täytyy silti myöntää, että Pythonin tapa vaatia kunnon sisennys koodiin viehättää kovasti. Tällä hetkellä töitäni ajatellen Rubyn Windowsille saatavat kirjastot ja luokat tarjoavat enemmän. Saatuani jälleen Linuxin johonkin koneeseen, voisin kokeilla ensimmäistä kertaa koodata peliä Pythonilla, sen Linux-kirjastot kun ovat huomattavasti Rubyn vastaavia kattavampia.
Lopuksi muutama koodinpätkä, kuinka sama asia toteutetaan molemmissa kielissä:
Continue Reading »
Santeri February 23rd, 2006
Mikä ihmeen Uusi Paavali?
Nea February 22nd, 2006
Koulu pitää kiireisenä. Ensi viikolla alkaa talviloma, joka kuluu varmaan tehokkaasti seuraavan viikon välikokeisiin lukiessa. Tällä viikolla oli fysiikan koe, ja pitäisi vielä vääntää valutekniikkatutkielma valmiiksi. Matematiikan kokeesta sain enemmän pisteitä kuin uskalsin odottaa sen perusteella, että jätin kaksi laskua laskematta. Viestintätaidon harjoituksista on tullut vain huippuarvosanoja, enkä usko tentinkään menevän sen pöllömmin.
Toissapäivänä minulla oli elämäni tähän mennessä hirvein migreeni. Ajoitin koulusta pakenemisen juuri oikein, sillä samalla hetkellä kun pysäköin auton, alkoi päänsärky. Se kesti tuntikausia ja invalidisoi minut hyvin tehokkaasti koko loppupäiväksi. Suunnittelin taas lääkäriajan tilaamista, mutta ehkä siirryn nyt yksityiselle.
Kesätyöt ovat jälleen mielessä. Mihinkäs muualle minä menisin kuin postiin. Hain kyllä erääseen tehtaaseen, mutta en usko sinne a) pääseväni b) haluavani. Sitäpaitsi olen treenannut kotikuntosalissa ahkerasti, että jaksan kesällä painaa piirillä.
Julius February 17th, 2006
Perjantai. Supermarketista löytämäni luomusuklaa on kohta syöty. Vahvaa tummaa suklaata ja chiliä, sopii kieroutuneelle makuaistilleni. Kiireisten viikkojen aikana olen mm. saanut valmiiksi ensimmäisen graafisen Ruby-ohjelmani, tehnyt valtavan määrän sähköopin ja matematiikan laskuja, sekä vieraillut huonolla keikalla. Lambic-oluet ovat seuraava aluevaltaus, kunhan tokenen baariin asti. Castillon on vuoden tapaus.
Kuuntelen parhaillaan ensimmäistä kertaa elämässäni Guns n’ Rosesin Appetite for Destruction -levyä. Häpeäisin, jos tämä olisi maineensa veroinen levy. Hyvä ei ole riittävästi.
Vuoden artistilöytö tulee yllättäen vanhan brittifolkin parista. Ensimmäisen, ja viimeisen levynsä ennen viime vuonna tekemäänsä comebackiä 60-luvulla julkaissut Vashti Bunyan on valloittava. Miehisen suojeluhalun herättävä äärimmäisen herkkä ääni laulaa heleästi luonnon ja maaseudun kauneudesta, Robert Kirbyn jousi- ja huilusektion säestämänä, toki. Nick Draken lisäksi en ole muihin Witchseason-artisteihin vielä tutustunut, tämän jälkeen ehkä pitäisi.
Jos tämä Plamil Organicsin suklaa ei maksaisi niin paljon levyltä, ostaisin useamminkin. Ei tartu sormiin, ja on maultaan raikkaan polttava. Ehkä kuitenkin ihan hyvä verensokerini kannalta, että jätän herkuttelun yhteen levyyn parissa viikossa.
Nea February 13th, 2006
Keskiviikkona on matematiikan koe kompleksilukuyhtälöistä ja trigonometrisistä funktioista. Piirsin eilen sinikäyrän yksikköympyrän avulla ja tutustuin samalla sähköopin perusteisiin. Fysiikan koetta varten kirjoittelin kaavoja ja muistisääntöjä, valmistustekniikkaa silmällä pitäen lueskelin hieman lisätietoa valamisesta. Statiikan kokeeseen pitäisi ehkä alkaa lukemaan. Eikä tässä vielä kaikki, kouluhommat vaan.
Perjantaina on jälleen keikka wanhojen kanssa. Sitä varten pitäisi ostaa pari lamppua ja keksiä miten niitä virittelee tarpeeksi ylös. Ostan ehkä ison rullan ilmastointiteippiä ja pari roikkaa. Pitääkin samalla katsoa saisiko rautakaupasta tradenomiopiskelijoita täyttämään veroilmoitukseni. Niin ja joku voisi tehdä puolestani parit levynkannet. Lauantaina myyn jälleen lippuja, kuten viime lauantainakin. Tosin minut pyydettiin plokkareiden siivousavuksi kun vuoroni loppui. Eikä tässäkään vielä kaikki, työasiat vaan.
Veijo Huoltomies ja Veijo Rakennustarkastaja tulevat huomenna kahden aikaan tarkistamaan haljenneen seinämme. Neljäs kerta. Jos kolmas sanoi toden, sille ei kukaan tule ikinä tekemään yhtään mitään. Lattiakaivo pitäisi tyhjentää. Eikä tässäKÄÄN vielä kaikki, kotijuttuja vaan.
Koulussa istuminen käy koko ajan vaikeammaksi, kun nivelissä polttelee, päähän sattuu ja voin huonosti. Verikokeen mukaan minua ei vaivaa mikään, lääkärin mukaan minua vaivaa jokin mistä ei ole tietoa. Ota Burana. Annoin sairaudelle nimen “Kevään Merkit”.
Luulisi edellä olevan selostuksen perusteella, että minulla ei ainakaan ole tylsää. TÖÖT! Väärin. Eräs söpö poika lähti viikoksi laskettelumestoille, mikä tarkoittaa sitä, että joudun viettämään suurimman osan ajastani kotona nyhjyttäen. Luulisi jotain saavan aikaankin, mutta tähän mennessä olen onnistunut vain sotkemaan juuri siivoamani kämpän.
Nea February 6th, 2006
Kolmen ja puolen vuoden kirjoittaminen palkitsi viestintätaidon kirjoitelman muodossa. Onkohan puppageneraattorini ollut koskaan näin hyvässä vireessä? Seuraavaksi pääsen käyttämään verbaalisia kykyjäni valutekniikkatutkielmassa. Saas nähdä kuinka ison aukon sitä nyt pystyy yleissivistyksestään peittämään.
Olemme Marin kanssa noin kuukauden ajan keränneet parvekkeelle tyhjiä pulloja. Vähän aikaa sitten kypsyi ajatus, että käytämme niistä saadun näennäisen tuoton kesäreissuun. Tällä vaudilla pääsemme elokuussa ainakin Pöytyälle.
Huomenna menen valssaamaan konepajalle. Tai no, joko sorvaamaan tai hitsaamaan, mutta haluaisin oikeasti tietää miten valssaus tapahtuu. Muutenkin pajatunnit ovat 3D-suunnittelun ja fysiikan ohella jakson kiinnostavimpia. Statiikka on myöskin mukavaa, eikä viestintätaitokaan nyt ihan hanurista ole. Pian osaan käyttää cadin ohella SolidWorksia, soveltaa trigonometrisia funktioita kompleksilukujen ja vektoreiden kanssa sekä hitsata itseäni MIGillä otsaan. Kaikesta ihmeellisestä sitä voikin ihminen kiinnostua.
Veistän vielä lopuksi puujalkavitsin (ei itse keksitty): I’m a metal worker.
Julius February 2nd, 2006
Viime vuonna sananvapautta koeteltiin. Sama jatkunee myös vuonna 2006. Sensuuria vaaditaan suureen, pahaan ja arvaamattomaan Internetiin, hinnalla ja keinoilla millä hyvänsä, ja seuraavaksi ovat vuorossa perinteiset mediat. Tanskan tapaus, josta minua huomattavasti paremmin ovat kirjoittaneet mm. mitvit, vääräuskoinen ja Mikko Ellilä (useita kirjoituksia), on kaikesta vihasta ja kyynelistä huolimatta ollut koko mediamaailmalle positiivinen läpsäisy vasempaan poskipäähän. Nyt ollaan astumassa median varpaille, sillä jos Tanska nöyrtyy pakotteiden edessä, ja taipuu tarkkailemaan ja tarpeen mukaan sensuroimaan lehdistöä, seuraavat perässä pian muut pohjoismaat ja Eurooppa.
Kun lehdistöä näin ravistellaan, ei heille jää muuta vaihtoehtoa kuin kertoa myös toinen puoli tarinasta, eli lippuja polttelevat, aseita heiluttelevat ja Arlan maitotuotteet kaukaa kiertelevät hihhulit, jotka olisivat ehkä muuten jääneet huomioimatta. Lehdistön sensuroinnista ei ole iso harppaus myös meidän bloggaajien varpaiden ylle, jonka vuoksi jo aamulla te kaikkein tarkkaavaisimmat lukijat - jotka istutte aamusta asti koneen edessä rämpyttämässä selaimen refresh-painiketta, jos se Julius vaikka olisi jotain kirjoittanut - olettekin huomanneet, on tuonne sivureunan mainosten joukkoon eksynyt myös pieni kuva Tanskan tueksi.
Tanskan, ja koko sivistyneen Euroopan.
Pilakuvista sen verran, etteivät ne minusta olleet sen kummoisempia kuin Kari Suomalaisen vanhat pilapiirrokset Helsingin Sanomissa. Sattuivat vaan olemaan väärästä aiheesta.