Nea September 19th, 2005
Tjaa. Mitäs sitä nyt sanoisi. Aikamoista menoa on ollut viime aikoina, johtuen eläinsuojeluharrastuksesta, parisuhteen rekisteröintisuunnitelmista, muuttohaaveista, matematiikan ongelmallisista kotitehtävistä ja yhdestä kohtuu-uudesta tuttavuudesta johon tekee mieli tutustua hieman paremmin. Rahapulan takia en päässyt jo legendaarisen maineen saavuttaneisiin Santerin Tupareihin, mutta lupaan korvata poissaoloni vaikkapa porkkanaraasteella.
Eli siis tarkennusta:
Suunnittelemme Marin kanssa muuttavamme yhteen ja potentiaalinen asuntokin löytyi jo. Saamme tietää huomenna mahdollisuuksistamme saada kyseinen unelmakämppä. Johan ehdin peräti neljä kuukautta kämppäillä yksinäni. Suurin syy tähän järjestelyyn on raha, jonka puutteesta me molemmat kärsimme. Saa nähdä kestämmekö toisiamme hetkeäkään. Mikäli kestämme, menemme vuoden päästä kihloihin.
Kissatilanne muuttui kun vaihdoin pariksi päiväksi Jetron Merliniin ja ensi viikolla luokseni tulee uusi aikuinen kissa hoitoon. Eli täällä on meneillään 48-tuntinen kilpajuoksu. Toisessa päässä taas itketään vuorotellen ja pidetään Mari mahdollisimman hereillä.
Matematiikka perhana menee koko ajan vaikeammaksi! Onneksi minulla on noita apujoukkoja, jotka pitävät graafiset laskimensa ladattuna ympäri vuorokauden. Tästä huolimatta tykkään opiskella, ainakin toistaiseksi.
Ja mitäkö teen tähän aikaan hereillä? Lukekaa se rivien välistä.
Julius September 18th, 2005
Willy Wonka: “Chewing gum is very gross, chewing gum I hate the most.”
Mitäpä Jali ja suklaatehtaasta voisi enempää sanoa?
Willy Wonka silmät lasittuneina: “I was having a flashback.”
Jos Tim Burton ja Johnny Depp ovat olleet kuvauksien aikana päivänkään selvin päin, menetän uskoni elokuvateollisuuteen.
Mike Teavee: “Who wants a beard?”
Willy Wonka: “Well, beatniks for one, folk singers and motorbike riders. Y’know. All those hip, jazzy, super cool, neat, keen, and groovy cats. It’s in the fridge, daddy-o! Are you hip to the jive? Can you dig what I’m layin’ down? I knew that you could. Slide me some skin, soul brother!”
Näitä lainaamisen arvoisia quoteja riittää. Ehkä vielä yhdelle on tilaa:
Willy Wonka: “Everything in this room is *eat*able. Even I’m *eat*able. But that is called cannibalism, my dear children, and is in fact frowned upon in most societies.”
Tähän en sano mitään…
Santeri September 18th, 2005
Kämppä on nyt sitten korkattu, enää ei tarvitse kutsua ihmisiä kylään. Tunnelma oli tiivis ja melkein kaikilla oli hauskaa. Etenkin eräällä talouspaperipidikkeellä. Absurdeja tuparilahjoja, kuten asiaan kuuluu, tuli taas muutama lisää. Sain kokoelmaani uuden ja aivan tajuttoman ruman ravatin. Suoria lainauksia iltaan osallistuneilta:
- En muuten ollut minä joka oksensi tällä kertaa Kampissa.
- Hyivittumikädarra.
- Teillä tuntu olevan hauskaa.
- Jätkän kämppä on päässy taas Mikan saunisblogiin.
- Eero oli kyllä yhtä legendaarinen kaveri kuin mitä tarinat väittää.
- Otettiin paidat vek melko varhaisessa vaiheessa.
- Ihan helvetin hauskaa siihen saakka ku kannoin SENSUROITU taksiin.
Kumma juttu tuo tuparien hauskuus. Aina maistuu viina ja väkeä on paljon. En keksi vitsiä tähän kohtaan mutta tässä kuva, jossa on poliittinen kannanotto ja fiilis.
P.S. Lari sun paita otti näköjään osumaa, voin tiskata sen.
Julius September 18th, 2005
Liikkuva linna oli rahansa väärti. Ei pärjää suuressa taistelussa Tonari no Totoroa, Kiki’s Delivery Serviceä tai Henkien kätkemää vastaan, mutta oli silti mukava ristisiitos Nausicaasta ja Kikistä — ja moninkertaisesti Mononoke himea parempi. Piirtojälki oli jälleen aivan omaa luokkaansa — ah sitä yksityiskohtien määrää. Joe Hisaishin musiikki koskettavaa kuten aina, tunnusmelodia ei ehkä hänen uransa vahvimpia. Silti alusta loppuun hengästyttävän upea elokuva. Ihan kuin bonuksena maailma oli täynnä höyryllä toimivia kulkuneuvoja. Kun piirretään junia, autoja ja ilmalaivoja, miksi tehdä niistä tylsiä polttomoottorikoneita. Menkää hyvät ihmiset tänään kolmen aikaan Tennispalatsiin katsomaan uusintanäytös.
Yleisön joukosta bongasin teitä bloggaajia, mutta myös arvoisan Jyrki Kasvin. Melkein teki mieli nousta taputtamaan herran astuessa elokuvasaliin, mutta se olisi ollut ehkä turhan noloa, varsinkin jos koko muu sali istuu hiljaa paikallaan ja tuijottaa.
Santerin tuparit…
Jep, ja kohta mummille.
Julius September 17th, 2005
Hieno elokuvaviikonloppu edessä. Tänään Howl’s Moving Castle Bio Rexissä. Elokuva, jota olen odottanut joitain vuosia, ainakin siitä asti, kun näin Spirited Awayn ensimmäistä kertaa. Teatterissa lienee ruuhkaa, sillä näytös myi loppuun muutamassa tunnissa.
Huomenna toivottavasti hieman rauhallisemmassa näytöksessä toinen pitkään odotettu elokuva, Charlie and the Chocolate Factory Kinopalatsissa. Elokuvan trailerit ovat tähän mennessä olleet melkoista ilotulitusta, ja arviot lehdistössä lähinnä ylistäviä. Ja onhan siinä Johnny Depp…
Kinopalatsi on muodostumassa yhdeksi suosikkiteattereistani Helsingissä, sillä oli elokuva miten suosittu tahansa, sinne saa yleensä aina pari päivää etukäteen tilaamalla hyvät paikat varattua. Lisäksi Kinopalatsin yleisö on erääseen toiseen teatterikompleksiin verrattuna asteen varttuneempaa, mikä yleensä näkyy rauhallisempina näytöksinä. Ja hyvä niin.
Toisaalta Helsingin paras elokuvasali on silti Maxim 2, varsinkin jos saa liput parven eturivistä, täsmälleen keskeltä salia. Jalkatilasta ei siellä ainakaan ole puutetta.
Julius September 15th, 2005
Julkaisuohjelmamme lisäpalikka, roskakommentteja, eli spammiä pois suodattava Spam Karma on näemmä karsinut myös ihan oikeita kommentteja pois. Lähettäjän osoitteen pnuk.net skripti yhdistää osoitteeseen uk.net, joka on mustalla listalla. Samoin jostain käsittämättömästä syystä myös muutama Parhaat elokuvat -merkintään tullut kommentti oli suodatettu ja lähettäjän ip lisätty mustalle listalle. ANTEEKSI. Korjaan, kun ehdin ja jaksan, nyt tuntuu olevan liian kova kiire tehdä sitä, tätä ja tuota.
Josta päästäänkin siihen, että aloitin pari viikkoa sitten jälleen opinnot muutaman vuoden tauon jälkeen. Näin veden lämpötilaa kokeillakseni ilmoittauduin aikuislukioon pitkän fysiikan kursseille, jotka suoritan töiden jälkeen iltaisin. On ollut ihan virkistävää ottaa jälleen kynä käteen ja ryhtyä ratkomaan kaavoja. Kun vuoden sisään saan koko pitkän fysiikan oppimäärän suoritettua, ja kun vielä kertaan hiukan matematiikkaa, ei tämän hetken kiinnostavin kohde, TKK, tunnu enää niin mahdottomalta ratkaisulta, kuin vielä vuosi sitten.
Erittäin hyvä ystävämme joutui äkillisesti leikkaukseen, kun häneltä löydettiin veritulppa päästä. Verisuonesta on kaiketi tihkunut pitkään verta, aiheuttaen kovia päänsärkyjä. Mitä tekee sairaala? Antaa särkylääkettä ja passittaa kotiin. Onneksi, toistan, onneksi yksityinen lääkäri tajusi asian vakavuuden, ja leikkaus sujui loistavasti, emmekä menettäneet meille rakasta ystävää. Voin myöntää, että alkuviikosta hermoni olivat muutaman kierroksen liian kireällä. Ajattelin löysätä niitä ottamalla pienen lasin hyvää punaviiniä, ja silittämällä loput kuivumassa olevat sukat. Luitte oikein.
P.S. Äiti äiti, olen Kuukausiliitteessä.
Nea September 14th, 2005
Ensinnäkin. Molemmat kissukset ovat löytäneet kodin. Toisekseen. Saimme kaverin kanssa päähämme ihan hullun idean, jonka toteutus on vielä auki, mutta se saattaa vaikuttaa elämääni erittäin suuresti eikä huvita hätiköidä, joten ei siitä tällä kertaa sen enempää.
Jaa niin sekin vielä, että tämä on ihan ensimmäinen bloggaus koulun koneelta.
Santeri September 13th, 2005
Kohta on muutto ohi, enää isoimmat tavarat ja ne saataneen huomenna pakuttiautolla siirrettyä. Tajusin jossain välissä hukanneeni kodin tunnun elämästäni. Se tapahtui todennäköisesti teininä vanhempien nurkissa. Jahka maailma alkoi ahdistaa ei koti ollut enää kohtu ja turva vaan paikka, jossa nukkuu ja katsoo televisiota. Sitä se on kait edelleenkin.
Äsken järkytyin käydessäni ruokakaupassa vähän ennen yhtätoista - viereisessä korttelissa vielä. Ei tämmöistä ollut lapsena. Oli vielä kallista. Matkalla näin useita kuppiloita sekä seksiliikkeen.
Kirjoittaja ei ole muuttanut kallioon.
Nea September 12th, 2005
Suloinen, seurallinen ja kiltti kissapoika Chico etsii kotia. Herra on iältään noin 10 viikkoa, madotettu, rokotettu, sisäsiisti ja muihin kissoihin tottunut. Kiipeilee näppärästi, minua pitkin yleensä nilkasta olkapäälle jonne jää sitten istua kököttämään. Jos joku haluaa papukaijamaisen kissan niin tästä sellaisen kyllä saa! Ei ainoastaan olkapäätaipumustensa, vaan myös puheliaisuutensa puolesta. Hintaa Chicolla on 30 euroa, ja se menee Kotkan Eläinsuojeluyhdistykselle.
Lisäksi sijoituskotia etsii aivan hurmaava, noin vuoden ikäinen Siiri-neiti.
Minusta on kovaa vauhtia tulossa Hullu Kissanainen, joka pian elää mökissään keskellä metsää ja viljelee kissoja. Takapihalla vilistää luomuporkkanoita, omenapuut kukkivat ikkunalaudalla ja lähikylästä tullaan aika ajoin kylään keskellä yötä soihdut ja talikot tanassa.
Ahem.
Muita uutisia: menen kertaamaan hieman matematiikkaa, isoveljen kissa on kipeänä, sokeripepsi on pahaa, tarvitsen CAD-ohjelman kotikoneelle, pitäisi tiskata ja kaali maistuu yllättävän hyvälle raakana.
Julius September 11th, 2005
Joskus on tarpeen päästää höyryjä pihalle ja ajaa pitkin tietä rokkimusiikin soidessa taustalla. On ollut outo päivä. Pää ei tunnu kestävältä, olo on hieman hutera. Tai oli. Ehkä se on stressiä, toivottavasti häviää viikon mittaan.
Kiitos Santeri piristyksestä.
Ensimmäinen postaus langattomasti.
Olisi vielä jotain kirjoitettavaa.
Jaksaisi…
