The trains are not what they seem.
Julius September 25th, 2005
Hiivatti! Asjanmukavuus! Jalkaanmenevyys! Suomen Rautatiehistoriallinen Seura ry on tänä kesänä viimein saanut ajoluvan Dr12-dieselveturille, eli tuttavallisemmin Hurulle. Suomen ainoa ajokuntoinen Dr12 on kesän aikana ajanut monella eri rataosuudella, ja kyydinnyt innokkaita junaharrastajia kameroineen ympäri maata.
Eilinen retki alkoi kello 8:56 Helsingin asemalta. Matka jatkui pysähdellen kohti Lahtea, josta siirryimme ensimmäiselle päärataa hieman mielenkiintoisemmalle rataosuudelle, Loviisan radalle. Virallista henkilöliikennettä ei kyseisellä radalla ole ollut sitten 60-luvun, eikä tilausjuniakaan vuoden 1988 jälkeen. Junan ikkunasta oli mukava katsella ihmisten reaktioita, kun rata kulkee käytännössä asuntojen takapihoilla. Loviisan satamasta palatessamme ihmisiä oli jo kerääntynyt radan varteen vilkuttamaan ja katselemaan harvinaista näkyä. Palakiskon kolke, Dr12:n raskas jyrinä, puuvaunun tuoksu.
Paluumatkalla Lahdessa 45 minuutin ruokatauko, Lahdesta matka kohti Suomen mielenkiintoisinta rataosuutta, Heinolan rataa. Ollessani nuorempi vietimme useita kesiä Suomen urheiluopiston mökkikylässä, Vierumäellä, ja täten myös monet päivät Heinolassa. Jyrängön siltaa pitkin on siis kävelty varmasti jokaisella Heinolan reissulla, joten sen ylittäminen junan kyydissä oli luonnollisesti yksi täyttymistään odottanut unelma. Kyllä. Asjanmukaisuus. Jalkaanmenevyys. Heinolan asemalla meitä tervehti sadat junaa katsomaan tulleet ihmiset; paikallislehden mainostus oli purrut.
Heinolasta suunta kohti Helsinkiä. Junan takaovi pysyi koko matkan avonaisena, ja voin kertoa, että tämä oli koko matkan upein kokemus: Nojata kaiteelle avonaisessa oviaukossa, katsella pakenevaa maisemaa, kuunnella radan kolketta, keskellä metsää, pimeässä. Tajusin viimein, mistä rautatieharrastuksessa on kyse. Pasilassa astuessani ulos junasta, kliseiseltä kuin se kuulostaakin, astuin takaisin nykyaikaan. Pasilan harmaanlikaisen rakennuskompleksin keskellä värikäs hurujuna valaisi vielä hetken, kunnes järjestäjät vilkuttivat viimeisen kerran, ja poistuivat Hurun jyristessä mustan dieselkatkun saattelemana kohti Helsinkiä ja Ilmalan ratapihaa.
P.S. Kuvia ja videoita reissulta. Osa onnistuneempia, osa vähemmän onnistuneita.