Hauru on pienempi kuin kolme
Julius September 18th, 2005
Liikkuva linna oli rahansa väärti. Ei pärjää suuressa taistelussa Tonari no Totoroa, Kiki’s Delivery Serviceä tai Henkien kätkemää vastaan, mutta oli silti mukava ristisiitos Nausicaasta ja Kikistä — ja moninkertaisesti Mononoke himea parempi. Piirtojälki oli jälleen aivan omaa luokkaansa — ah sitä yksityiskohtien määrää. Joe Hisaishin musiikki koskettavaa kuten aina, tunnusmelodia ei ehkä hänen uransa vahvimpia. Silti alusta loppuun hengästyttävän upea elokuva. Ihan kuin bonuksena maailma oli täynnä höyryllä toimivia kulkuneuvoja. Kun piirretään junia, autoja ja ilmalaivoja, miksi tehdä niistä tylsiä polttomoottorikoneita. Menkää hyvät ihmiset tänään kolmen aikaan Tennispalatsiin katsomaan uusintanäytös.
Yleisön joukosta bongasin teitä bloggaajia, mutta myös arvoisan Jyrki Kasvin. Melkein teki mieli nousta taputtamaan herran astuessa elokuvasaliin, mutta se olisi ollut ehkä turhan noloa, varsinkin jos koko muu sali istuu hiljaa paikallaan ja tuijottaa.
Santerin tuparit…
Jep, ja kohta mummille.