Archive for July, 2005

Rosamunda (HAH!)

Julius July 21st, 2005

Kirjakauppoihin on viimein saatu uusi painos kaikkien aikojen parhaasta sarjakuvakirjasta Roope Ankan elämä ja teot. Nykynuoriso, minut mukaan lukien, pitää lähes järjestäen Don Rosaa parhaana ankkapiirtäjänä, vaikka sen kunnian ansaitsisi Carl Barks, jo ihan pelkästään sen vuoksi, että hän loi suuren osan koko ankkamaailmasta. Se, mikä minua Rosan tarinoissa viehättää, on hänen jakuva pyrkimyksensä nostalgiaan. Siinä missä Barks loi uutta ja uudisti ankkamaailmaa rankoin ottein, haikailee Rosa jatkuvasti näihin vanhoihin seikkailuihin ja aikoihin. Tällä keinolla hän onnistuu tiristämään kyyneleen — naurakaa vain — raavaan miehen silmäkulmaan, samoilla aseilla tehtävässä ovat onnistuneet Hayao Miyazaki ja Takeshi Kitano, Joe Hisaishin kanssa tietenkin.

Sillä nostalgia on aina vanhoja aikoja parempaa. Sen ovat todenneet myös minua viisaammat ihmiset.

Viimeiset päivät lomasta ovat käsissäni (heh), enkä ole onnistunut edes ainoassa lomalle asettamassani tehtävässä: ikkunoiden pesussa. Hiukset tosin kävin leikkaamassa jaÄH

Onnittelut Jäädykepiirikunnalle röyhkeästä ja törkeästä taglinen varastamisesta. Sillä verukkeella voinkin vaihtaa uuden, entistä käsittämättömämmän tekstin heti tuon logon alle. Ehdotuksia voi tietenkin tarjota, tässä muutamia:

* Pioneerit yli ceen!
* Isäs, veljes ja veljenpoikas lukee JäädykepiirikuÄH
* Vanhan toistoa
* Vanhan poistoa (jonka jälkeen tuhotaan koko blogi ja kadotaan maan alle)

Sana on vapaa.

kädet ylös

Nea July 20th, 2005

Kännäysyritys numero 2 jäi hieman lyhyeksi, joskin olin jo aika selvästi humalassa kun minut tyttöjen saunaillan jälkeen tuotiin kotiin. En kuitenkaan hoiperrelut tai haparoinut, enkä myöskään ole nyt minkäänlaisessa krapulassa. Puolen vuoden alkoholittoman elämän jälkeen toleranssin luulisi olevan nollissa, mutta normaalit kemian lait eivät näköjään päde meikäläiseen.

Verna on hoidossa ja minä saan pitää jokaista läpeä apposen auki. Pieni tuuletus tekeekin hyvää, ei vain hamppuviljelmälleni mutta myös huonekaluille. Stereot huutavat hevimeteliä, kerrankin. Tukka pitäisi kohta värjätä ja loppupäivän voikin sitten käyttää laadukkaasti laiskotteluun.

Rat King

Santeri July 20th, 2005

Entisen HKL:n naiskuski rääkkäsi Scaniansa kotipysäkille nopeammin kuin itse taksinakaan uskaltaisin. Espooseen jatkanut nuoriso arvosteli lahtea mestana paikkana. Vaikka ei ole Adam Westin voittanutta, uusi lepakkomieselokuva sai ainakin kolme ja puoli tähteä. Machinistin jälkeen lihaa luidensa päälle löytänyt Christian Bale on tunnetusti uskottava psykopaatti tai vaikka skitsofreeni. Hyvin tuo meni nahkahaarnissakin. Juliusta jäi ällöttämään romanttinen kohtaus, vaikka pitäisihän sitä ison miehen tietää kaupallisuuden lait: jos elokuvassa on tulta hengittävä hevonen, on vastapainoksi laitettava saman verran painossaan siirappia. Kysykää vaikka Lucasilta. Näin teatteriin saadaan myös elokuvan oikeista ansioista välittämättömiä ihmisiä, kuten naisia.

Kolmasosa kobaïasta toivottaa hyvää naistenviikkoa. Se on kait nyt.

La marche futilé

Nea July 18th, 2005

Yritin eilen juoda itseäni jonkinlaiseen humalatilaan. Petyin aivan suunnattomasti, kun kolmen siiderin jälkeen olin täysin tolpillani ja kykenin loogiseen ajatteluun. Maailma ei myöskään pyörinyt villisti kun laitoin silmät kiinni, eikä edes tehnyt mieli lähetellä tekstiviestejä. Näppäimistön käsittely ei kuitenkaan onnistunut kovinkaan sujuvasti, joten päättelin etteivät siiderit menneet sittenkään täysin hukkaan. Tämä oli siis niinsanottu treenihumala, jolla testasin kuinka paljon pystyn kittaamaan nyt migreenilääkkeen ollessa katkolla. Valitettavasti testi jäi hieman kesken alkoholin riittämättömyyden vuoksi, mutta eiköhän tästä vielä turnauskuntoon päästä tupareihin mennessä.

Kaverit tulivat illalla tuskasta ja hakivat kissansa. Mari (humalassa vain perjantaina, mutta silloin aika lärvit) oli kuskina ja melkoisen väsynyt, Jarno (humalassa perjantaista lähtien, mutta silti aika lärvit) joi seurakseni pari olutta ja totesi ettei ole ikinä nähnyt minua humalassa. Kerroin etten itsekään ole nähnyt itseäni humalassa, enkä halua sellaiseen humalaan ikinä päästäkään. Toivat minulle tuskapaidan. Tarkoitus on laittaa se meripäivillä päälle ja odottaa, että joku tulee aloittamaan keskustelun “olitko sä tuskassa” ja vastata siihen “en ollut”. Vielä parempaa jos joku sanoo jotain tyyliin “oli muuten [insert hevibändi] vitun kova keikka eikö?!”

Hullulla halvat huvit, idiootilla ilmaset.

Viinilogi, osa 3

Julius July 16th, 2005

La Vieille Ferme Rouge

Mitä voi odottaa viiniltä, joka on halvimmasta päästä Alkon valikoimissa, johon on sekoitettu useita rypälelajikkeita ja jonka pullo on suljettu metallisella kierrekorkilla? Tämä viini yllätti minut täysin, näin herkullista ja kevyen hedelmäistä makua harvemmin löytää tällaisista ex tempore -ostoksista. Seitsemän euron hintaluokassa tällaista viiniä kannattaa hamstrata useampi pullo viinihyllyyn, ja viiniä kehtaa jo tarjota muillekin. Keskitäyteläinen.

Suosittelen.

Potterismi huipussaan

Julius July 16th, 2005

Mister Potter
Huomenna julkaistaan kuudes Harry Potter -kirja. Yrittäkää hyvät lukijamme arvata, onko kyseisestä tapahtumasta puhuttu tässä taloudessa… Aivan.

No, onneksi jonossa olevilla ei ainakaan tule kylmä tänä yönä, ja ukkosetkin siirtyivät sääennustuksissa sunnuntaille.

On jotenkin kummallista olla pitkästä aikaa yksin kotona näin myöhään illalla. Katselin — kuten kunnon poikamiesiltaan kuuluu — digiboksista tämän viikon Salaiset kansiot, söin terästettyjä natchoja (silmistä valuu vettä edelleen) ja join kaksi siideriä. Tätä menoa harkitsen vielä hiustenÄH

heinänenä

Nea July 15th, 2005

Ensimmäinen yö kolmen kissan kanssa meni yllättävän rauhallisesti. Pienet riehuivat itsensä väsyksiin joten minäkin sain nukkua. Tänään ovat kaikki kolme lähinnä makoilleet, yleensä mahdollisimman lähellä minua. Päiväunet sohvalla kolmen kissan kanssa ovat minullekin jotain ihan uutta. Nyt ne makaavat keittiössä, yksi pöydällä, toinen tuolilla, kolmas lattialla. Vessaankin menivät nätisti vuorotellen; yksi istui laatikolla ja kaksi muuta jonossa.

Tänään minulla meni kauppaan rahaa. Melkein puolet summasta vei aurinkorasva, joka on suojakertoimeltaan 50, hajusteeton ja väriaineeton. Uskomatonta. Vaan hermot menivät eilen, kun nenänpääni paloi ja loi nahkansa paljastaen herkän, tulipunaisen ja aivan tajuttoman kipeän ihon. Alan uskaliaaksi ja laitan huomenna lyhyen hameen. Ehkä sääreni sitten kestävät aurinkoa sen puoli tuntia. Jos pysyttelen suurimman osan ajasta varjossa.

Partaveitsi

Julius July 14th, 2005

Partaveitsi, partavaahtoa ja partasuti

Pitkällisen ja uuvuttavan etsinnän jälkeen löysin etsimäni: kaupan, joka myy vanhanaikaisia partaveitsiä. Etsintäni eri parturialan liikkeistä, Hairstore muun muassa, Stockmannilta ja lukuisista muista alaan edes hieman liittyvistä kaupoista tuotti tulokseksi lähinnä “eioota”. Koko Suomesta ei tuntunut löytyvän kuin Gilleten säkärihöyliä ja halvempia, mutta mielestäni hintaisikseen (terät riistohinnoissa) melko heikkotasoisia Mach 3 -höyliä — unohtaen kuitenkin kaikkein halvimmat Pirkat ja Bicit, joilla ei saa aikaan kuin pahan mielen.

Lopulta erään parturin vihjeestä löysin oikean liikkeen, helsinkiläisen kauneusalan tukkuliikkeen, elokuvateatteri Tennispalatsin takana sijaitsevan Keunen, joka myy tiettyjä tuotteita, kuten Tückmar/Soligen partaveitsiä myös yksityisille. Liikkeeseen päästäkseen tulee asiakkaan soittaa ovikelloa, eikä paikka tunnu olevan edes tarkoitettu tavallisille pulliaisille, lähinnä ammattilaisille.

Veitsiä on kahta kokoa, isompaa ja pienempää, joista pienempää myyjä suositteli minulle helpompana käyttää. Veitsen mukana tulee 20 vaihtoterää, mutta teriä saa helposti ostettua esimerkiksi Stockmannilta, eivätkä ne maksa kuin viisi euroa paketti, jossa on toiset 20 (10 x 2) terää. Stockmannilla myydään myös veitsellä ajamiseen tarvittavaa partasaippuaa — vaahtoa ei kannata edes ajatella käyttävänsä — ja saippuan levittämiseen käytettäviä partasuteja, joiden yhteishinnaksi tulee noin 28 euroa, riippuen tietenkin merkeistä.

Ensituntuma ajamisesta on jännittynyt: terävä veitsi, eikä mitään lähtökohtaa tai kummempia ohjeita ajamiseen. Ensimmäinen ajokokeiluni oli lähinnä punasävytteinen, mutta jatkossa toimin mieluusti netistä löytyneen, erinomaisen ajo-ohjeen mukaisesti, jonka opeista olin sivuuttanut joitain oleellisia kohtia. Vaikeaahan veitsellä ajaminen on, mutta sivuston mukaan kohtuullisen taitavaksi veitsen käsittelijäksi oppii muutamassa kuukaudessa, jonka jälkeen lopputulos on siisti ja todella tarkka.

Kankkusessa tyydyn silti höylään, tai jätän ajamatta. Kuitenkin veitsen vaarallisuutta on liioiteltu, ja pintahaavat on nopeasti ummessa oikeilla after shave -tuotteilla.

Ruohonleikkuri

Nea July 14th, 2005

Kissa on saanut auringonpistoksen. Minun piti kolmen aikaan aamuyöllä heittää se olohuoneen puolelle arestiin ja sulkea itseni työhuoneeseen saadakseni nukkua rauhassa. Kädet ovat ikävillä naarmuilla kun neiti tappeli vastaan niin kovasti ja kuulohermot olivat koetuksella kun oven takaa kuului sydäntäsärkevää maukumista. En ymmärrä miksi minun pitäisi kestää keskellä yötä riekkumista, puremista ja kynsimistä kun uni on muutenkin ollut viime aikoina vähissä. Loukkaantukoot, kyllä se varmaan siitä toipuu.

Soitin kelaan. Sattui taas nihkeä emäntä langan toiseen päähän, mutta jotain hyödyllistä sain siitäkin irti. Esimerkiksi sen, ettei minun tarvitse täyttää enää uutta sairaspäivärahahakemusta kun sairaslomaa jatkettiin ja sen, että b-lausuntoni on mennyt kelan lääkärin tutkittavaksi. Ehkä jo kahden viikon päästä tulee päätös!

Huomenna riemuitsen, kun lomarahat kolahtavat tilille. Pääsee maksamaan laskuja ynnä velkoja ihan urakalla. Kauppalistakin on pidentynyt parin päivän aikana miltei metriseksi.

Maalta

Julius July 13th, 2005

Maaseutu tekee kunnon kaupunkilaiselle hyvää pienissä annoksissa.

Plussat:

* Puhdas järvi. Siis todella puhdas, ei vain hapettunut. Järven vesi teki iholle hyvää.
* Puusauna ja puusaunan lämmitys. Voisin muuttaa maalle ihan vain lämmittämään joka ilta omaa puusaunaa.
* Raikas ilma. Myös järven lähellä käyvä vieno tuuli auttoi alkuviikon helteissä.

Miinukset

* Maaseudun palvelut. Rahaa saa vain kaupan kassalta pankki- tai luottokortilla, ja tapahtumasta peritään puolen euron palvelumaksu. Kilpailua ei ole.
* Paarmat ja hyttyset. Ampiaisia ei näkynyt yhtä kappaletta useampaa, hyttysiäkin oli vähän mutta ne paarmat. Voisin tappaa ne kaikki kiduttamalla hiljalleen, vaikka se veisi useamman loppuelämän aikaa.
* Maaseudun palvelut. Hei, ei edes tofua? C’mon!

Muutama päivä poissa teki silti todella hyvää. Ensimmäistä kertaa kuukausiin tunsin oloni täysin rennoksi, ja tällaisesta lystistä voisin vaikka maksaa jokainen kesä. Tosin omaa mökkiä en halua, ainakaan vielä. Ehkä jonnekin vuokrahuvilaan voisin vuosittain mennä, mutta televisio ja oma sauna olisivat välttämättömyyksiä. Samoin oma wc, vesikäyttöinen.

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin…

Järvimaisema

« Prev - Next »