Meemi ++
Nea February 24th, 2005
* 10 vuotta sitten minä…
kävin ala-asteen viidettä luokkaa. Ei mitään erityistä siinä siis.
* 5 vuotta sitten minä…
olin ahdistunut lukiolainen joka mietti kuumeisesti mitä ihmettä haluaisi elämässään tehdä.
* 3 vuotta sitten minä…
päätin lähteä Englantiin opiskelemaan, kirjoitin ylioppilaaksi ja aloin valokuvaamaan.
* 1 vuosi sitten minä…
tein elämäni parhaan päätöksen, muutin Kallioon, aloin tosissani valokuvaajaksi, hankin maailman ihanimman, kauneimman ja rakkaimman kissan ja sain yhteisen osoitteen Voffen kanssa. Ajoin myös ajokortin vaikka pelkäsin autolla ajamista enemmän kuin mitään muuta maailmassa. Jopa enemmän kuin vettä, ja se on paljon se.
* Tähän asti tänä vuonna minä…
olen aloittanut työt postissa ja todennut sen olevan hyväksi minulle, olen kuvannut 120:n ihmisen ryhmän onnistuneesti ja ollut ylpeä itsestäni. Olen hankkinut kissan raskaaksi, aloittanut espanjan opiskelun, suunnitellut matkaa Peruun ja kärsinyt elämäni tähän asti pahimman migreenikohtauksen.
* Eilen minä…
kävelykeppeilin Aleksanterinkadulla ja pitkin Hakaniemeä, kävin röntgenissä ja katsoin telkkaria.
* Tänään minä…
kävin työpaikalla, jossa säälittävyydelleni naurettiin, kinkkasin apteekkiin ja katselin kuvia. Iltapäivällä menen syömään intialaista ruokaa ja illan kökötän kotona toivottavasti Finding Neverland-leffan parissa. Pitäisi myös siivota.
* Huomenna minä…
käyn jakamassa Etuovi-mainospaskan ja jotain postia, ostan kaupasta evästä lauantaiksi, käyn saunassa ja juon siiderin.
Teen tähän vielä pienen lisäyksen.
* Yleisesti ottaen minä…
olen onnellinen. Minulla on kiva työ ja kiva sivutyö, ihana asunto ja perhe, paljon hyviä ystäviä ja mukavat harrastukset. Pienet erikoisuudet (kuten lauantainen illanvietto) piristävät tasaisin väliajoin eikä fibromyalgia tai unettomuus vaivaa. Elämä voisi olla yhtä mutkatonta vaikka hamaan tappiin saakka.