Archive for January, 2005

Emmä sillai…

Nea January 31st, 2005

…ota kantaa kun taas hiekkalaatikolla joku toisen kakun särki. Hymyilin Turistin mainiolle, kohua herättäneelle kirjoitukselle ja totesin että on siinä pokkaa, vaan hieman vakavampana lueskelin uusinta. Selailin kommentit ja vastineet, enkä vieläkään - en sitten millään - jaksa ymmärtää miten jotkut vetävät hernehiä nokkahan palkoineen ilman sen suurempaa alipainetta poskionteloissa. Varmuuden vuoksi testasin sukupuoleni uudestaan; olenhan ollut jo pitkään mies, mikä seikka vaikuttanee oleellisesti siihen, mitä mieltä minun tulee olla asioista, eikö? Noh, voinen todeta kasvaneeni naisena, sillä tämänkertainen tulos osui tasan keskelle ruudukkoa: Olet sukupuolineutraali. Nolla puolin ja toisin. Jätän siis suosiolla tämän(kin) keskustelun väliin sopivan näkökulman puutteessa.

Kiitos.

Äidille tiedoksi, että Larin pöydällä on taas astioita joita minä en ole korjannut pois. HAH! Siinä teille käytännön feminismiä, perkele!

Loskan lumo

Nea January 31st, 2005

Viikonlopusta jäi käteen yksi voitettu Trivial Pursuit Kuikassa, yksi valtava päänsärky ja yksi pelottava elokuvakokemus. Niin ja kämppä tosiaan on kokonaan uudessa uskossa, sain jopa imuroitua ja tiskattua sen kummempia nurisematta. Työpisteeni on nyt ahdistettu alkovin nurkkaan, eipähän tule vietettyä koneen äärellä liikaa aikaa. Voffe painosti minua aakkostamaan CD:t (bändeittäin, julkaisujärjestykseen), mutta en kertakaikkiaan pysty tietämään noista Irhaum Örhel -tyyppisistä artisteista kuka julkaisi mitä ja milloin. Olkoon solmussa, ei me niitä koskaan kumminkaan kuunnella!

Tänään tuli jos jonkinlaista boonusplussapostia älyttömät kasat, joten taas postinkantajaa vietiin. Tuolla sohjossa sähkökärryjen ohjautuvuus painuu miinuksen puolelle, mistä seuraa hupaisia tilanteita katua ylittäessä. Porvoonkatua nimittäin menevät autojen lisäksi myös ratikat, joiden jarrut aktivoituvat tutkimuksien mukaan vain a) pysäkeillä b) liikennevaloissa c) seinää päin mennessä. Opinpahan ylittämään katua ääntä nopeammin.

Nimiä mainitsematta eräs piiriläiseni taitaa olla hieman sekaisin. Valitti, että postit tulevat eteiseen väärässä järjestyksessä. Että mitä?

Tänään haemme sohvan. Rahanmenoa, mutta hyvään tarkoitukseen.

If they follow you, don’t look back

Julius January 31st, 2005

Der Untergang on nähty ja kuultu. Sunnuntain viimeisessä näytöksessä koko Kinopalatsin ykkössali oli melkein täysi, eikä paikalla ollut kuin pari kuulapäätä SS-tatuointeineen - onneksi emme asu Ruotsissa. Sydäntäni puristaa vieläkin, oli nimittäin sen verran tiukkaa katseltavaa. Iloinen olen siitä, että Saksastakin tulee suuren luokan elokuvia, jotka pääsevät levitykseen ympäri Euroopan. Tästä tulee klassikko, kuten Das Bootista aikoinaan.

Teille, jotka ette sattuneesta syystä lue Slashdotia, tai ette siellä ole tätä huomanneet, on jakoon päässyt livahtamaan 12 vuoden takainen Steve Jobsin esittely, jossa hän näyttää mihin hänen yhtiönsä suunnittelema NeXTSTATION-kone ja NeXTSTEP-käyttöjärjestelmä pystyy. Parasta videossa on, kun Jobsin mielestä NeXT on selkeästi parempi kuin PC- tai Mac-tietokoneet. Ja niin se varmaan tuolloin olikin. Lataa videon torrent (mov, 34,10 MB).

If You’re Feeling Sinister

Julius January 30th, 2005

Näissä sanoissa on jotain niin ihastuttavan peribrittiläistä, että tavoistani poiketen lainaan niitä pitkän pätkän.

Hilary walked to her death because she couldn’t think of anything to say
Everybody thought that she was boring, so they never listened anyway
Nobody was really saying anything of interest, she fell asleep
She was into S&M and bible studies
Not everyone’s cup of tea she would admit to me
Her cup of tea, she would admit to no one
Her cup of tea, she would admit to me
Oh but her cup of tea, she would admit to no one

Hilary went to the Catholic Church because she wanted information
The vicar, or whatever, took her to one side and gave her confirmation
Saint Theresa’s calling her, the church up on the hill is looking lovely
But it doesn’t interest, the only things she wants to know is
How and why and when and where to go
How and why and when and where to follow
How and why and when and where to go
How and why and when and where to follow

But if you are feeling sinister
Go off and see a minister
He’ll try in vain to take away the pain of being a hopeless unbeliever

- Belle and Sebastian: If You’re Feeling Sinister

Konsolipelaajan herääminen

Julius January 29th, 2005

Kaivoin tänään pitkästä aikaa jo hieman pölyttyneen Nintendo Gamecuben kaapista, ja syötin sille Metroid Primen. Juutuin pelissä jo yli vuosi sitten alkupään vihollispomoon, valtaisaan kasviin, joka nirhataan kääntämällä kasvia valaisevat peilit ja räjäyttämällä pommi kasvin vieressä. Oikealla taktiikalla sain vihollisen hengiltä suhteellisen helposti, mutta onnistuin silti rikkomaan peukaloni hakatessani tulitusnappia kuin sairastaisin parkinsonin tautia. Voisin ottaa tavoitteekseni pelata koko pelin läpi, sillä Metroid Prime on ehdottomasti melkein kaikilta osa-alueiltaan kauneimpia ja toimivimpia pelaamiani räiskintöjä. Jo pelkän maiseman katseluun voi helposti tuhlata aikaa, jos vain vihollisilta kerkeää.

Suurimpana syyllisenä Metroid-pelin jatkamiseen on kuitenkin kaupan hyllyssä odottava Metroid Prime 2, johon haluan tutustua mahdollisimman pian.

Parin viikon takaisen, suurta riehakkuutta ja hilpeyttä aiheuttaneen Mario Party -kokoontumisen - pelaajia oli muistaakseni seitsemän - innoittamana etsin käsiini sarjan viidennen osan, joka oli ilokseni siirretty halpissarjaan. Yksinpelinä Mario Partyt ovat melkoisen turhia, mutta kun konsolin eteen saadaan neljä pelaajaa ja heille tarpeeksi olutta, ei hauskuudella todellakaan ole rajoja. Pelissähän heitetään noppaa ja liikutaan mitä värikkäimmillä pelilaudoilla; jokaisen liikuttua pelataan yksi useista kymmenistä minipeleistä, jotka ovat yksinkertaisia, mutta joissa vanha C64- tai NES-pelaaja huomaa nopeasti olevansa vanha konkari. Ja voi sitä riemua, kun saa siirrettyä elintärkeän tähden pois vastapelaajan nokan edestä.

Nintendosta on kuulunut viime aikoina ristiriitaisia uutisia: Gamecube ei enää myy kovin hyvin, ja firma on siirtynyt tukemaan täysillä uutta DS-käsikonsoliaan. Cube-pelit hupenevat kaupoista hiljalleen. Toisaalta tämä tilanne ei haittaa minua niinkään, sillä pelien hinnat laskevat myös mallikkaasti; ennen 50 tai 60 euroa maksaneet pelit on hinnoiteltu 20 tai 30 euron hintaluokkaan. Toki kalliitakin pelejä löytyy edelleen, mutta veikkaisin niidenkin putoavan halpisluokkaan ennen pitkää.

D’yer mak’er

Santeri January 29th, 2005

Ongelma: Taksivuoro alkaa klo 23 ja isovanhemmat pitäisi hakea lentokentältä about samaan aikaan. Paitsi, että kone on myöhässä. Jos aloitan normaalisti, ensimmäinen asiakas haluaa Jyväskylään, mikä olisi oikein suotavaa, mutten voi häntä kyyditä. Sovittujen keikkojen huonoja puolia.
Taidan hakea auton ja lähteä juomaan sitä tervaa, jota lentokentän taxipoint keittää. Juliuksen riemuksi voisin kokeilla höyrystettyjä nakkeja.

Verta ja hikeä

Nea January 29th, 2005

Otin tänään pienen matsin vanhan sohvamme kanssa. Alkutilanteena oli miljoona kiloa painava ruma hökötys, joka haisi kissanpissalle. Lopputilanne näkyy alla olevasta kuvasta, mikä on otettu siinä vaiheessa kun kaikki päällyskankaat oli heitetty roskiin. Huomatkaa istuinosan vaahtomuovissa oleva tahra, mikä siis on sitä kuuluisaa kusta. Nyt kaikki vaahtomuovit ovat jätesäkeissä matkalla roskikseen ja puuosat nojailevat seiniin odottamassa matkaa kellariin. Sitten odotellaan, että jonnekin lähistölle ilmestyy jätelava.

sohva

Uusi sohva haetaan näillä näkymin maanantaina, siispä pitäisi alkaa järjestää olohuonetta siihen uskoon.

Liskojen yö

Nea January 29th, 2005

Illalla suunnittelin lähteväni Voffen seuraksi Om’puun, mutta väsymys vei voiton. Lepäilemään käydessäni alkoi kuvottaa ja oksettaa, mutta taistelin tunnetta vastaan nukahtaen siinä sivussa vaatteet päällä peiton alle. Heräsin yöllä siihen, että hikoilin ja palelin yhtä aikaa. Hetken päästä tuntui kuin joku olisi repinyt jäseniäni irti ilman puudutusta. Aamuyöstä juoksin vessaan kompastellen matkalla johonkin pieneen ja karvaiseen. Vatsani tuntui olevan umpisolmussa, kuvotti ja koski. Sitten en pystynytkään enää nukkumaan kunnolla. Nyt hieman heikottaa, mutta Burana auttoi hirvittävään nivelkipuun ihan kivasti; jäljellä on enää koko vartalon kattava puutumisen tunne.

Ja tänään kun piti siivota ja rymsteerata. Juu ei taida tulla mitään, vaan katsoo nyt mihin ilta vie.

Spam

Nea January 28th, 2005

Käänsin piirini nurin, eli hissiraput piirin loppuun. Juuri tänään se ei olisi kannattanut, sillä alkupiirin lyhennyttyä radikaalisti sain odotella piirini loppuja posteja kolme varttia lumisateessa hytisten. Vaan minkäs teet kun on uusi nippukuski ja KRHMN paljon postia. Harkitsin jälkitöitä tehdessäni käpertyväni välittömästi palloksi sängyn nurkkaan ja herääväni seuraavan kerran kun pitää mennä saunaan. Pitäisi kuitenkin siinä välissä käydä kaupassa ja apteekissa, joten tyytynen parin tunnin unosiin ja reiluun satsiin kahvia.

Pääsin sitten opiskelemaan sitä epsanjaa. Alkaa ensi tiistaina, tosin pari tuntia on jo ehditty pitää. Siispä hieman itseopiskelua viikonloppuna ja mielen virittämistä espanjaksi ajattelemiseen. La chica loca!

The song remains the same

Santeri January 27th, 2005

Vastoinkäymisiä kuluvalta viikolta:
* Löysin tammikuun alennusmyynnistä erään pitkään harkinnassa olleen levyn. Kotiin päästyäni huomasin cd-levyn keskiön olevan kummalla kuprulla, eli siis epämuodostunut. Kokeilin ensin dvd-soitinta ja sitten tietokoneen asemaa, joista kumpikaan ei ymmärtänyt vääntynyttä levyä lainkaan. Hauskaa hakkaavaa ääntä kuului tietokoneen sisuksista tosin. Kuitin olin asettanut siististi erään kahvilan tuhkakuppiin, kuten tuppaan pienten ostosten kuiteille tekemään. Keittiö- ja kynsisaksilla sain kuitenkin kuprusta leikattua osan irti ja loput väännettyä miltei tasaiseksi. Nyt pyörii dvd-soittimella.
* Nykyään olen sivarissa, en muista olenko maininnut, ja avustan kehitysvammaista. Tällä viikolla kys. henkilö on saanut kaksi kertaa silmittömän raivokohtauksen, joista on seurannut mm. poliisin piipahtaminen ‘kustannuspaikalla’. Itse en kykene, enkä välttämättä tahdokaan näitä kohtauksia pyrkiä estämään. Rauhoittavat lääkkeet tai parin tunnin hysteerinen itku näyttävät purkavan tilanteet kätevimmin. Se ei ole varsin riemuisaa se.
* Pyykkiä piti pestä sunnuntaina, mutta jos oikein kuulen linkous on loppuvaiheessa nyt. Tänään laiton päälleni autokoulusta saadun, kirkkaan vihreän t-paidan ja jalkaani villasukat. Kumpiakaan en ole julkisesti käyttänyt koskaan.
* Olen missannut miltei kaikki Welsh Openin matsit, joita eurosport on näyttänyt. Snooker on hieno laji, rusetit ja kaikki.
* Vessapaperi on melkein loppu enkä kuitenkaan muista tuoda sitä kaupasta.

Next »