Digitaalisuus, nyt
Julius December 22nd, 2004
Digiboksiongelmani (1, 2 ja 3) on viimein ratkaistu. Päädyin lopulta ostamaan kiusallisen kalliin, mutta jo nyt käytössä hintansa väärtiksi osoittautuneen SCART-kytkimen, jonka metsästäminen oli kohtalaisen työlästä. Tilanne oli nimittäin se, ettei Partcoa lukuun ottamatta oikein missään tunnuttu myytävän RGB-yhteensopivaa videokytkintä, eikä heidänkään mallinsa päästä läpi kuvasuhteesta kertovaa signaalia. Monen tunnin googletuksen jälkeen tielleni osui firma nimeltä Tech+Link, joka mainosti minulle täydellistä laitetta - pah kyllä, kyseinen firma ei myy yksityisasiakkaille. Toisen illan etsimis- ja kyselytyön jälkeen selvisi, että Kampissa sijaitseva Hifistudio 17 on Tech+Linkin jälleenmyyjä, ja että he voisivat tilata minulle kyseisen laitteen.
Neljän päivän päästä myyjä soittaa, ja ilmoittaa, että maahantuoja voi toimittaa tuotteen heille maksimissaan neljässä päivässä. 130 euroa paloi sinne, ja mitä sain tilalle? Vanhanaikaisen konsolin näköisen laatikon, jonka virtajohdon pää oli lievästi sanottuna kummallinen. Repiessäni pelihousujani (Adidakset, piraatit Virosta) huomasin, että kyseisen pään saa ruuvattua irti, ja yllättäen alta paljastui normaali eurooppalainen sähköpistoke. Erä voitettu.
Piuhasekamelska siirtyi astetta alemmaksi.
Samikin suosittelun ansiosta päädyin saman tien hankkimaan Humaxin tallentavan digiboksin. Tähän saakka kaikki hyvin: ei kaatuilua, tekstitykset toimivat sekä tallennus ja televisiokuvan pysäyttäminen ja jatkaminen (pause/play) ovat toimineet täydellisesti. Ylen digiohjelma on syy, jonka takia digitaalipuolelle kannattaa siirtyä: laajakuva on lähes aina anamorfista, sekä kaistaa on riittävästi (ei havaittavaa pikselöitymistä). Maikkarin ohjelmaa kannattaisi melkein edelleen katsoa analogisena, kun digitaaliversion kuvanlaatu on lähes ala-arvoista, eikä minun kannata edes puhua SubTV:stä tässä yhteydessä. Nelonen sijaitsee näiden kahden välissä, osittain myös kuvaltaan erinomaisten HBO-sarjojensa ansiosta.
Television takapaneelista on nyt vain RGB-paikka käytetty, johdot ovat piilossa tason sisäpuolella.
Tänään tein sitten viimeisen asiaan liittyvän päätöksen ostaessani koko pakettia kruunaamaan suhteellisen laadukkaalta tuntuvan monitoimikaukosäätimen. On mukavaa huomata, että kaikesta haukkumisesta huolimatta digitaalitelevisio ei välttämättä olekaan mikään huono juttu.
Jyväskylässä tuntuu tuota pikselöitymistä olevan vähän joka kanavalla ainakin kaapeliverkossa. Sen sijaan antennipuolella digikuva on kuin postikortti.
Kerropas kokemuksia siitä kaukosäätimestä jossakin vaiheessa. On meinaan harkinnassa kun pöydällä lojuu jos jonkinlaista kapulaa ja juuri se mitä kunakin hetkenä tarvitsisi on aina hukassa.
Saako tuon Humaxin kiintolevyltä siirrettyä mitenkään (kätevästi) kamaa ulos?
Kari: Ei, eikä sellaisia PVR-laitteita taida olla edes myytävänä Suomessa. Topfieldistä olen jotain huhuja kuullut, että siitä voisi oikealla ohjelmalla siirtää usb2:n kautta kuvan tietokoneelle, ja muuntaa se DVB-formaatista johonkin vähän helpommin avattavaan. Hintaa Topfieldillä on sitten tuplasti se, minkä Humax kustantaa. Tammikuussa pitäisi markkinoille tulla Medionin MDC-4400PVR, jossa on usb-liitäntä. Tosin valmistajan mukaan sitä voi käyttää vain datan lähettämiseen, eli mp3:t ja kuvat saa boksiin selailtaviksi.
Timo: Siitä kaukosäätimestä, ensin hyvät puolet:
+ Erinomainen yhteensopivuus monien laitteiden kanssa.
+ Nätti kuin sika pienenä.
+ Selkeä näppäinlogiikka.
+ Laite käynnistyy liikkeestä.
+ Firman asiakaspalvelu on nopea ja avulias, jos jotain näppäintä ei saa opetettua laitteelle.
+ Alumiinirunko on tyylikäs ja kestävän oloinen.
- Säätimen pohja on kupera, joten pöydän päältä ohjaaminen on ärsyttävää.
- Syö patterit melko vauhdikkaasti.
- Äänenvoimakkuussäätimet hieman hankalat löytää aluksi, tottumiskysymys tosin.
- Opettamiseen käytetty koodisysteemi on hieman hankala, kun tarjolla ei ole kuin koodeja merkeittäin, ei malleittain.
Malli oli siis All-in-Onen Kameleon 4, jossa on valaistu näyttö, joka sammuu laitteen ollessa hetken paikoillaan. En tiedä, millä tekniikalla se on toteutettu, mutta päällys on sellaista pehmeää ainesta, joka joustaa kivasti sormen alla, kun nappia painaa.
Ja on muuten ärsyttävän kallis kaukosäädin, saat varautua maksamaan 50-100 euroa, riippuu kuinka monen laitteen kanssa haluat sen keskustelevan.
Tällä hetkellä ainoa verme mistä saa kuvan ulos tietokoneelle taitaa olla Dbox2, kovalevyä siihenkään ei saa mutta koska laitteessa on linux ja ethernet voi verkon yli käyttää muiten koneiden levyä.
Ei DVB:n formaatti ole mitenkään erikonen että sitä pitäisi sen kummemmin muuntaa minnekään, vasta jos sitä meinaa dvd:lle polttaa täytyy sille ehkä tehdä temppuja, muuntaa resoluutiota tai vähintäänkin remasteroida.
Minkä mallinen tuo scart-laatikkosi on? Onko se kaukosäädettävä tai riittävän älykäs vaihtaakseen kanavaa esim. jonkinlaisen prioriteettijärjestyksen mukaan?
Fogedaboudid. Vanhemmat kirjoitukset vastasivatkin kysymyksiini. Jatkakaa, täällä ei ole mitään vastattavaa. Hyvä että joku on tehnyt tämänknin tutkimuksen, ei itse enää tarvi kuin kävellä kauppaan. :) Kiitti.