Broken bones
Santeri November 24th, 2004
Päivä onkin sitten kulunut tietokonetta asennellessa. Welhon asentaminen ei ollut aivan yhtä helppoa kuin mainoksissa, mutta pieni väkivalta piristää päivää kummasti. Asensin liittimen pistorasiaan rystylyönnillä. Liitin oli tukevaa, millin paksuista peltiä. Käteen sattui, seinän muovinen vastakappale antoi periksi juuri sopivasti.
Puolen vuoden hiljaisuuden jälkeen luulisi olevan paljonkin paapatettavaa. Ei ole kehumista, mutta uumoilen raapivani passiivisesta mielestäni juttua ainakin taksihommista. Syksyllä minulla oli projekti, jonka tavoitteena oli saattaa kaikki tutut ja läheiset hermoromahduksen partaalle jauhamalla ikuisesti taksi-juttuja. Taksiin liittyy sama sääntö, kuin kaikkeen muuhunkin työhön: Vaikka se itseään kiinnostaisi paljonkin, niin ei siitä muille kannata puhua kuin ehkä ohimennen. Siitä on aikaa, kun joku on kysynyt viattomasti: “Miten menee?”
Katsokaahan huviksenne kavereitten aikaansaama lyhytelokuva Juri & Juri. Trailerin sekä itse leffan löytää Lamerfestin etusivulta. Sieltä alhaalta.