Nea October 26th, 2004
Täytin kaavakkeen. Kohta suljen sen kirjekuoreen ja pistän merkittynä postiin. Sitten jään odottelemaan pariksi viikoksi. Näin olemme perustaneet yrityksen, jonka puitteissa toimii kaikki maksullinen valokuvauspalveluni tästä hetkestä eteenpäin. Ostin kaksi lomakelaatikkoa sekä kansion. Enää puuttuu sihteeri ja kirjanpitäjä. Vetäkäämme kollektiivinen sisäänhenkäys eli gasp yksityisyrittäjyydelleni.
Paljastan salaisuuden liittyen ensi perjantain pikkujouluihin: Jannen (enemmän tai vähemmän paikkaansapitävästi) ennakoiman itsehäpäisyn lisäksi aion tehostaa vaikutelmaa pukeutumalla hameeseen. Kyllä vain. Ja älkää yhtään virnuilko siellä! Oli aika jolloin käytin hameita enemmän kuin housuja! Hameen tyyli, väri ja peittävyys jääköön vielä arvoitukseksi, eihän sitä nyt ihan kaikkea pidä heti mennä paljastamaan.
Julius October 26th, 2004
And now I’m 29 years old.
And I’m a million miles away.
Hey babe, don’t treat it like it’s a fucking luxury.
Devin Townsend: Tiny Tears
Aamulla pohtiessani syvällisiä junan kulkiessa kohti pohjoista, ymmärsin viimein amerikkalaisten haluttomuuden siirtyä maileista kilometreihin. Sana “mile” tai sen monikkomuoto “miles” kuulostaa vain niin paljon paremmalta niin monissa kappaleissa, että kilometrien käyttäminen olisi suorastaan raiskausta - rienaavaa. “And I’m a million kilometers away.” Joopa joo.
Julius October 25th, 2004
Läheisen kamerakaupan ikkunaan oli ilmestynyt aivan ihana Yashica D. Hintalappu sanoi hinnaksi tasan sata euroa, joka ei olisi paha hinta keskikoon kamerasta. Tosin viikonlopun riennot verottivat jo sen sata euroa, joten tähän hätään minulla ei ole tuohon varaa. Jostain olen lukenut, että kyseiset Yashicat olisivat hintaansa nähden loistavia laitteita. Ja kuvitelkaa haluni päästä kokeilemaan laitetta.
Kun joskus jään työpaikalle ylitöihin, vedän helposti itseni piippuun huomaamattani. Tänäänkin katsoessani kelloa, se näytti puoli kahdeksaa. Eli reilusti enemmän kuin minun oli alun perin tarkotus olla paikalla. En koskaan myöskään muista tarkistaa sisään tekemiäni tunteja, ja lopulta ne jäävät pitämättä. Näinkö minulla on kaikki mahdollisuudet käsissäni saada stressi ja haava vatsaan?
Aikaisemmin mainitsemani nethack-peli päättyi loppupelin toiselle tasolle, eli sinne, jossa parveilee äärimmäisen vahvoja ilmaelementaaleja. Olisin minä muuten pärjännyt, mutta heti saavuttuani sinne Yendorin velho palasi ja toi mukanaan lisää hirviöitä. Lopulta olin elementaalien ympäröimä, menetin kaikki kolme pelastusrengasta ja lopulta henkeni. Suojavarusteeni oli tuolloin tasolla -41 ja olin palauttamassa Yendorin amulettia parin tason päässä odottavalle jumallalle. Peli olisi tuolloin ollut läpi, pisteeni moninkertaiset. Tällä kertaa saldoksi jäi 2,5 miljoonaa pistettä ja paha mieli.
Julius October 24th, 2004
Maaltapaluu, kaupungin ilma oli jotenkin lämpimämpi - kuin etelässä. Tuntuu jälleen siltä, että on hyvä palata töihin rauhoittumaan. Juhlat Kemiössä (Kemiö on ruotsinkielinen saari Suomen lounaisrannikolla) jatkuivat aamuviiteen. Neljältä menimme saunaan. Emäntämme mukaan seurueemme oli juonut hulppeat kolmekymmentä litraa viiniä, joka kaiken sen oluen päälle oli melkoinen määrä. Hämmästyin todella, ettei meistä kummallakaan ollut kankkusta. Tänään on ollut kaikin puolin hyvä olo.
Emme palanneet tänään suoraan kotiin kuten aluksi oli tarkoitus, vaan kävimme ihan huviksemme katsomassa vieläkö Turku on entisellä paikallaan. Olihan se, ja pitkä lounas maistui tunnin bussimatkan jälkeen.
Maalla yllätyn aina, kuinka kaikkialla on niin kamalan pimeää auringon laskettua. Helsingin valoihin tottuneena täydellinen pimeys on kuin paluu omille alkujuurille, junasta nousu Pasilassa kuin uudestisyntyminen. Ahtaus näyttäytyy avaruudessa, vankila vapaudessa, ollen maan orja ja kuitenkin kunniavieras. Taidan pitää maaseudusta.
P.S. Kuvia laitan näytille, kunhan saan ne kehitettyä. Siihen asti, arigato gozaimashita.
Nea October 24th, 2004
Olipas kiva aamu. Kissa oli kömpinyt viereeni nukkumaan jo aamuyöllä ja makasi pitkällään kainalossani kehräämässä. Toisella puolella tuhisi Voffe. Eipä ole montakaan mukavampaa tapaa loikoa sängyssä sunnuntaiaamuna kuin kevyessä haliotteessa koko “perheen” voimin.
Kämppä on taas kohtuullisen siistissä kunnossa, villakoirat on lähetetty matkalle tuonpuoleiseen, tiskit on tiskattu ja vaatteet pyykätty. Verhonkin sain maalattua, nyt kun vielä jaksaisi sen toisen. Aloin myös valitsemaan kuvia joululahjakalentereihin. Kuva-arkistoni vaatisi siistimistä ja jonkinlaista loogista järjestämistä. Hah!
Tänään on äänestyspäivä. Siispä hiihdämme kulttuuritalolle vääntämään numeroa paperiin. Muistakaa äänestää!
Nea October 22nd, 2004
Kiitokset vaan Karille puhelinsoitosta, joka sai minut häärimään kuin pienen elosalaman ja puhumaan puhelimessa niin että aivot alkoivat sulaa. Polvilumpioideni turvallisuudesta huolestumista lukuun ottamatta hyrisin ylikierroksilla kaikenkaikkiaan tyytyväisenä. Ei tästä sen enempää koska Kari tietää kotiosoitteeni ja lähettää pian Igorin ja Boriksen asialle. Kääk.
Meinasin tänään tulla mökkihöperöksi, joten piipahdin kaupungilla ostamassa Lonely Planetin Peru -kirjan sekä Es Españolin sitä kuuluisaa kielten itseopiskelua varten. Sainpa samalla tukevan alumiinikeissin kameroilleni. Niin ja kupillisen kahvia juttutuokion kera Rytmissä. Saunan jäljiltä tukka on mahdottomassa sotkussa ja iho tuntuu tipahtelevan palasina irti. Mutta on se vaan niin ihanaa kun voi istuskella siiderilasillisen kanssa löylyttelemässä. En uskaltanut lähteä yhtään mihinkään, vaikka Voffe baariin menikin, sillä a) väsyttää b) Helsingissä sataa kuin saavista kaatamalla c) ei tee mieli hankkia sydänlihastulehdusta tai muuta yhtä viehättävää jälkitautia tämänhetkisen jälkitaudin jälkeen. Ties vaikka tuosta syntyisi ikuinen oravanpyörä, mieluummin parantelen nyt itseni kerralla kuntoon.
Hmm. Telkusta tulee Dracula vuodelta 79. Kuulostaa aikas lupaavalta.
Nea October 22nd, 2004
Kipeänä on tylsää. Ainainen makoilu ei ole niin herkkua kuin luulisi, mitä enemmän nukkuu sitä pöhnäisempi olo siitä tulee. Kuume on laskenut kiitos antibiootin, mutta päätä koskee vielä hieman eikä yskä ole helpottanut juurikaan. Ulos ei jaksa lähteä (eilenkin vääntäydyin kauppaan hyvin vastahakoisesti), ruokaa ei viitsi laittaa kun ei tee mitään mieli, Discworldin pelaaminen lisää päänsärkyä entisestään ja täällä sotkussa askarteleminen ei houkuta kovinkaan paljon. Voffen äiti kielsi siivoamisen, joten sain hyvän tekosyyn olla tekemättä sitäkään. Internettikään ei jaksa loputtomiin viihdyttää. Onneksi tänään pääsee saunaan.
Joulukin lähestyy. Tänä vuonna kieltäydyn ostamasta kenellekään mitään valmista lahjaa, vaan teen kaikki itse. Suunnitelmissa on kalentereita, kynttilöitä, kuvia ja sen sellaista. Onneksi duunipaikan alakerrassa on Sinooperi, eipä ainakaan kovin kaukaa tarvitse inspiraatiota lähteä hakemaan. Vinkkejä ja apua saa tarvittaessa niin paljon kuin haluaa, eikä siitä tarvitse erikseen maksaa.
Äitee pelotteli, että Kotkassa saattaisi olla minulle jotain valokuvausalan töitä. Häh, toiminimikö tässä pitää pystyttää?
Julius October 22nd, 2004
Aamu-unisena ehdin juuri ja juuri tutkia blogilistan uudet blogit läpi. Ohessa pikaiset suositukset:
- SwitchX - Omppunörtteilyä hyvin kirjoitettuna. Lisäksi sivulla oli jo valmiiksi useampia entryjä, joten vaikuttaa lupaavalta. Pam.
- Disposable Eternity - Päiviskirja. Pidän kirjoitustyylistä. Pam.
- Taimitarhassa tapahtuu - Parasta/pahinta on, että taidan tietää tuon kirjoittajan. Muuten sama kuin edelliseen: kivasti kirjoitettu päiviskirjahiustenleikkuu. Rok. Pam.
Kanssabloggaajat olkaa niin hyvät ja suositelkaa hyviä uutuuksia. Varmasti unisena jätin jotain väliin.
Julius October 21st, 2004
I am Alex, from “A Clockwork Orange.”
Real Horrorshow.
Which Random Cult Movie Character are you?
brought to you by Quizilla
Pelätkää! Hahahaha”I’m siiiiingin’ in the rain!”
Julius October 20th, 2004
Päivä kului ennen heräämistäni. Aamulla havahduin terveysaseman jonosta, päätin samalla ottaa influenssarokotteen. Jonossa olijat koittivat parhaansa mukaan näyttää sairailta. Tippaliisan vastaanotolta suoraan syömään, ja sieltä pomon luokse kehityskeskusteluun. Lopulta päätin lähteä kotiin, kun kellokorttilaite sanoi työpäivän jo olevan täysi.
Aikainen iltapäivä velvoitti ostoksille, tuloksena hintavahkot, mutta kivat mustat farkut, ihan älyttömän ihkufantsu paita, tyhjiä levyjä ja viikonlopun matkaa varten rulla Sensiaa ja toinen pari kuukautta sitten vanhentunutta Velviaa, josta maksoin kassalla tingittyäni murto-osan alkuperäisestä hinnasta. Toivottavasti edes osa kuvista onnistuu.
Vaikka edellinen nethack-peli loppui omaan typerään mokaani, jo heti seuraavassa pelissä pääsin jälleen kotoisaan Gehennomiin - eli suomeksi helvettiin. Vlad the Impalerille minulla oli ihan oma erikoisseiväs varattuna, graur.
Jospa huomisen päivän onnistuisin huomaamaan, ihan vain oman mielenterveyteni vuoksi.
P.S. Liika kahvi muuttaa raavaimmankin miehen kolibriksi.