Julius August 22nd, 2004
Viimeinen lomapäivä. Muistelen, otinko aikaa kirmata pellolla, huudella humanistisia totuuksia? En tainnut. Irkkaamista, ryyppäämistä ja kuvien skannailua riitti kuitenkin, pisimmät matkat sijoittuivat Tallinnaan ja Korkeasaareen. Ensimmäisen viikon lomailin yksin, toinen meni paremman puoliskon sairastellessa ja kolmas akuutissa rahapulassa. Minulla on siis hyvä syy olla onnellinen palatessani töihin tienaamaan, näin yritän vakuutella olkapäälläni istuvalle pirulle.
Mietimme kovasti seuraavaa asuinaluettamme, jonne muutto on ajankohtaista noin puolen vuoden päästä. Oikotie on tarjonnut kohtuulliseen hintaan mm. Ullanlinnaa, Punavuorta ja Alppilaa. Mieli tekisi tutustua Etelä-Haagaan tai pysyä edelleen turvallisessa Töölössä. Neliöitä tarvitsemme lisää, samoin luvan kotieläinten pitämiseen. Itä-Helsingin lähiöt eivät kiinnosta pätkääkään, varsinkaan tämänpäiväisen tutustumismatkan Kontulan ostarille jälkeen. Helsingissä on kuitenkin yllättävän paljon asuntoja vuokralla, eikä hintataso ole usein paha kahden ihmisen jaettavaksi.
P.S. Mistä niitä Schizo-Jannen Ei mitään! -paitoja saikaan. Voisi tulla taas tarpeeseen.
Nea August 22nd, 2004
Ajelin eilen Kotkaan ja takaisin, ja nuokuin niin meno- kuin tulomatkallakin ihan kiitettävästi. Kun Helsinkiin päin ajaessa kolmannen kerran ajoin ns. herätysraitaan ja säpsähdin, päätin vääntää radion täysille ja yrittää sinnitellä seuraavalle taukopaikalle juomaan energiajuomaa. Loppumatkan lauloin rokkiballadeja ja kittasin Poweradea, kotona odotti päänsärky.
Aloin maalaamaan uutta kämppää, ja pakko myöntää, että kuuma siinä tuli. Pyrin illalla olemaan sosiaalinen, mutta edelleen jatkuva migreeni ja väsymys ajoivat minut jo ennen ysiä kotiin. Sammuin kuin saunan lamppu joskus kymmenen maissa, ja heräsin puolisen tuntia sitten erittäin pirteänä. Rytmi on rytmi eikä sitä pitäisi uhmata.
Perjantai oli muuten erinomaisen hyvä päivä. Töissä kaikki meni putkeen, kuvat olivat kuin oppikirjasta eikä ruotsin puhuminenkaan ollut niin kamalaa kuin alunperin pelkäsin. Edes ruuhkassa kökkiminen ja bensan yllättävä loppuminen eivät haitanneet kun fiilis oli katossa. Nyt jätän Voffen potemaan päänsärkyä ja väsymystä ja huitaisen itseni ompelemaan verhoja.
Vända näs rikt mot kameran!
Nea August 19th, 2004
Herätys jälleen kuudelta. Puoli kahdeksan pitää olla Vantaalla. Eilen kuskasimme pesukoneen uuteen kämppään ja pistimme parvekekalusteet paikoilleen. Tämänhetkinen pikku yksiömme on kaaoksen vallassa, sillä kuka jaksaisi siivota kun tietää kohta muutavansa. Ensi viikonloppuna on vuorossa seinien maalaus ja ikkunoiden pesu, sitten vielä viimeiset silaukset ennen sitä seuraavan viikonlopun muuttosessiota. Vuokraemäntä oli onnesta soikea kun kerroin maalaussuunnitelmistamme ja siivouksen sujumisesta. Lattiakaivo tosin vaatii olkapäähän ulottuvat, haponkestävät kumihanskat ja teräksenkovan hajuaistin, mutta onneksi pönttö on lähellä jos lounas meinaa tulla kerran syötynä ylös ruokatorvea.
Tämänhetkinen autoilusaldo: pysäköityä autoa päin peruuttaminen, kaiteeseen peruuttaminen, poliisin nenän edestä päin vaaleanpunaisia ajaminen (kahdesti) ja parkkisakko. Jännityksellä odotamme mitä tuleman pitää.
Julius August 18th, 2004
Tallinna jaksaa aina ihastuttaa. Kaupunki on vain ihan mielettömän kiinnostava ja kaunis. Kuten mattimyöhäinen edellisen kommentteihin vastasi, viskivalikoima ei vakuuttanut, tosin laivan tax free -myymälästä sai 15-vuotiasta Bowmorea sopuhintaan, ja kun sitä nyt maistelen, en ole ollenkaan pettynyt. Suosikkituliaisiani on kuitenkin Viron maukkaat juustot, joista juuri totesin, että niitä olisin mielelläni ostanut mäyräkoirallisen kerrallaan. Ainakin tämä savujuusto vie kielen mennessään. Yksi ei riitä mihinkään.
Eckerölinen pikkuristeilijä oli oikein siisti, melkein luksusta Tallinkin Meloodian verrattuna. Tosin paikan ainoan baarin tunnelman pilasi koko matkan ajan surkeimpia rock-tilutuksia soittanut trubaduuri; siis oikeasti, eikö ne Paranoidin, Smoke on the Waterin ja Thunderstruckin riffien soittamiset voisi jättää sinne treenikämpälle. Yleisö kuitenkin tykkäsi, ja pyysi encorea moneen kertaan. Viinan vapaa tuonti näkyy myytävissä pakkauksissa, kun nyt myymälästä saa ostaa olutta täyteen pakatut vetokärryt helposti ja halvalla. Meidän säälittävät tuomiset - viski, muutama lonkerotölkki ja kavereiden tuliaispullot - kalpenivat Keuruun mummoseurueen olut-, Viruvalge-, Koskenkorva- ja Vana Tallinn -vuorille. Kannattaahan se ostaa, kun se on niin halpaa.
Lopuksi mainio lainaus Calvinolta (Paroni puussa, nuori paroni uhittelee isälleen):
“– – hän näytti kieltään ja huusi: - Niin, mutta täältä puista minä kusen kauemmaksi! - – paroni kiristi ohjaksia ja kietoi viitan kuin aikoisi lähteä. Mutta hän kääntyi, pisti käden esiin viitan alta ja osoitti taivasta, joka oli peittynyt mustiin pilviin, ja sanoi: - Varo poika, on Yksi joka voi kusta meidän kaikkien päälle!”
Julius August 17th, 2004
Sateen piiskaamana mielikin mustuu. Lidl oli täydellinen yllätys, sillä en ollut ollenkaan varautunut kaupan karmaisevaan tasoon. Varastomaisen ulkoasun olisin vielä hyväksynyt, mutta siinä vaiheessa kun jo viidettä kertaa kauppaa ympäri kiertäessä emme löytäneet lounastarvikkeita, oli aika kohdistaa kohti kassaa. Kassat varmaan ovat legendaariset, mutta minua hämmästytti kovasti pakkaustilan puute. Vielä kun en nähnyt kauppalaskussakaan mitään eroa lähikauppaan, päätin Lidl-vierailun jäävän ainoaksi laatuaan. Helsingissä ainoa varteenotettava isompi ruokakauppa tuntuu olevan turhan suosittu Stockmannin herkku, Vantaalta jään kovasti kaipaamaan isompia super- ja citymarketteja. Olin Lidl-reissun jälkeen todella ärtynyt, hyvä ettei pään verisuonille tapahtunut mitään fataalia.
Liput huomiselle Tallinnan reissulle on lunastettu, talon loput ikkunat kirjaimellisesti loistavat ja hiki valuu otsaa pitkin kastellen jo valmiiksi märän paidan. Kyllä, sain aikaiseksi. Mutta…
…millä hinnalla?
P.S. Jos ihmiset tiedätte mistä Tallinnasta kannattaa ostaa laatuviskejä, tänään olisi vielä hyvää aikaa valistaa minuakin.
Kapteeni kuittaa.
Nea August 17th, 2004
Keikuin korkealla Sturenkadun yllä hinkkaamassa keittiön ikkunaa. Kerros oli ensimmäinen, mutta jännitysmomentti siinäkin oli. Kun homma oli hoidettu, koin samanlaisen yllätyksen kuin Julius; meillä on näköala. Suoraan Linnanmäen space shottiin.
Ajoin taas auton ruttuun. Tai no. Peruutin kaiteeseen. Pomo totesi vain, että nyt voin kolaroida ihan niin paljon kun tykkään, sillä omavastuu pitää maksaa joka tapauksessa. Puraisin törmäyksessä huuleeni, mikä oli huomattavasti kurjempaa kuin autoon tullut lommo. Ajoin toimistolle ja kotiin karmeassa vesisateessa näkyvyyden ollessa nollan alapuolella. Pisti pohtimaan mitä ihmeen järkeä auton omistamisessa oikeastaan on.
Julius August 17th, 2004
Hinta hieman hirvitti, mutta nyt on molemmille iMaceille hankittu Applecare-takuut. Vähän päälle 200 eurolla saan vielä kaksi vuotta lisätakuuta koneelleni, ja jos jotain sattuu hajoamaan, tulevat Applen sedät paikan päälle korjaamaan vian. Tuotteen rekisteröimispalvelu on ollut koko aamun ihan sekaisin, eikä puhelinpalveluunkaan päässyt läpi millään. Onneksi hermot kestivät, eikä lopullista romahdusta saavutettu.
Julius August 16th, 2004
Aloitin viimein asuntomme ikkunoiden puhdistamisen; niistä ei edes nähnyt kunnolla läpi enää. Edellisen pesun on lienee suorittanut asunnon edellinen asukas, ja tässä välissä on ollut muun muassa yksi remontti! Musta vesi valui norona ikkunan karmeja pitkin alas, kaupunki on nokinen. Vielä on kaksi ikkunastoa jäljellä, mutta hoidan homman mielelläni nähdäkseni ensimmäistä kertaa, millaiset näkymät meiltä on.
Nyt täytyy tunnustaa, olen suunnitellut huomiseksi vierailua Lidlissä. Petän nyt kaikki suomalaiset, omalla sydänverellä pyöritetyt supermarketit, ja annan rahani saksalaisille pahoille kapitalisteille. Onkohan muuten Lidl vaikuttanut mitenkään muiden kauppojen hintatasoon. Mitä katselin heidän mainostaan, ovat hinnat parhaimmillaan murto-osa kilpailijoiden hinnoista. Ajattelin hankkia heiltä ainakin shampoot, hoitoaineet ja partavaahdot, ehkä myös jotain kodin käyttöesineitä. Uskon, että saksalainen laatu kelpaa minulle.
Strummer kysyi aiemmassa kommentissaan:
“Olen lukenut vain Varakreivi/paroni/ritari -trilogian, minkäslaista muu Calvinon tuotanto on? Jostain syystä tuli mieleen noita lukiessa aina välillä King’s Questit ja muut Sierran wanhat seikkailut.”
Minullakaan ei ole kokemusta muista kuin noista kolmesta kirjasta. Kirjan Jos talviyönä matkamies… aloitin kerran - oli muuten ensimmäinen lainaamani Calvinon kirja, mutta minulla ei riittänyt kiinnostus lukea pidemmälle. Hyvin erilaista tekstiä, mutta en usko etteikö se olisi luettava. Tuo “fantasiasarja” sai aikoinaan jopa kummastuneita ja harmistuneita kommentteja Calvinon “aikuisempiin” kirjoihin perehtyneiltä. Olin tosin melko nuori lukiessani kirjaa, enkä välttämättä vielä ymmärtänyt sitä täysin.
Julius August 16th, 2004
Tänään tulee täyteen puolitoista vuotta parisuhdetta. Onni ei olekaan niin katoavaa kuin nuorena luulin. Hyvä niin.
Avaan virtuaalisen shampanjapullon ja palaan komentokeskukseen.
Julius August 15th, 2004
Olimme kovasti menossa Korkeasaareen. Mukana kamerat ja avoin mieli, tuloksena värjöttely kaatosateessa raitiovaunupysäkillä. Ei tänään, ehkä ensi kerralla. Tulokseton Heleesinkin reissu ei toki ollut, enää etsimistäni kolmesta Calvino-kirjasta puuttuu vain yksi. Löytämässäni lyhyehkössä romaanissa Ritari jota ei ollut olemassa on lause, joka sopii kaikille markkinavoimien myllertämällä ihmissuhdeshakkilaudalla pelaaville:
“Kun on kurkkuaan myöten täynnä kaikkia miehiä jotka ovat olemassa, ainoa mitä voi enää haluta on sellaiset miehet jotka eivät ole olemassa…”
Kirjan alkutilanne on jälleen lähinnä absurdi, mutta ei hairahdu missään vaiheessa naivismiin. Ritaria ei ole, eikä ketään tunnu se erityisesti kummastuttavan. Asiat etenevät kuten ennenkin, tosin hahmot eivät lopulta ole ihan niin mahdottomia kuin aluksi luulisi. Calvino on aina niin ihastuttavaa luettavaa, ja herättää kirjakauppiaat keskustelemaan lähes poikkeuksetta - tähän mennessä kaikki ovat herran tuotantoa auliisti kehuneet.
Keskiviikkona Tallinnaan. Sieltä pitäisi löytää juustoa, filmiä ja viskiä. Mielellään Suomen hintoja hieman halvemmalla. Mielellään mahdollisimman helposti.
Kapteeni kuittaa.
