Stanley Kubrick

Julius June 16th, 2004

Stanley Kubrick -elokuvien hinnat putosivat viimein noin kuukausi takaperin. Oli siis hyvä aika hankkia niitä, keskeisimmät elokuvat ovat nyt hyllyssä ja katsottu. Vaikka hänen elokuvissaan on varmasti oikein hyvä ja mielenkiintoinen tarina, muutun niitä katsoessa jostain syystä tarinan katsojasta teknisten yksityiskohtien arvostelijaksi. Esimerkiksi The Shiningin kohtaus, jossa Jack juoksee perheen lapsen perässä kirves kädessään ei herätä minussa inhoreaktiota, vaan kiinnostun upeasta valaistuksesta ja lähes täydellisistä rajauksista. Sama tapahtuu Barry Lyndonin sisäkuvissa, jotka kuvattiin todella suurella aukolla käyttäen Nasan linssejä. Näin ei käy muiden ohjaajien töitä katsoessa.

Yleensä tällainen teknisten yksityiskohtien tarkkailu kielii huonosta elokuvasta - tarinan vähäisen kiinnostavuuden vuoksi katsojan huomio kiinnittyy epäolennaisuuksiin. Kubrickin elokuvat kiertävät silti katseltavanani noin vuoden välein, joten ehkä ne ovat ansainneet paikkansa klassikoiden joukossa. Ainakin elokuvat ovat herättäneet tiivistä väittelyä puolesta ja vastaan - ehkä se juonikin toimii sitten.

Tänään näen viimein ylistetyn Metallica-dokumentin Some Kind of Monster, joka kuulemma kannattaa katsoa vaikka yhtyeestä - saati musiikkityylistä - ei pitäisikään. Kiinnostusta herätti kohtaus, jossa Megadeth-kitaristi, Metallican entinen sooloilija Dave Mustaine tilittää kahdenkymmenen vuoden takaisia patoutumia yhteisterapiassa. Voi mitä Metallica olisikaan voinut olla, jos Dave olisi saanut jäädä yhtyeeseen… Todellista Spinal Tapia!

2 Responses to “Stanley Kubrick”

  1. Mikkoon 16 Jun 2004 at 16:32

    Hieman samoja ajatuksia omalla kohdallani herätti eilinen Hitchcockin Takaikkuna. Kummankin ohjaajan elokuvissa, etenkin Kubrickin, näkyy elokuvien arvostus eräänä taidemuotona, ei pelkästään viihteenä - nykyään tehdään aivan liikaa ‘kertakäyttöelokuvia’.

    Vielä pitäisi kokoelmiin lisätä tuo Barry Lyndon ja Kellopeliappelsiini

  2. Juliuson 16 Jun 2004 at 16:57

    Yhdeksän euron hintaisina nuo eivät ole kovinkaan huono ostos. Kubrick-leffat ovat todella hyötyneet dvd-siirrosta. Näin 2001: A Space Odysseyn ensimmäistä kertaa kirjaston kuluneelta vhs-kasetilta, ja myöhemmin julkaistu dvd-versio meinasi räjäyttää tajunnan.