Julius May 31st, 2004
Paluu “lomalta” töihin olisi voinut olla pehmeän helppo. Paino sanalla olisi, sillä päivä oli kaikkea muuta kuin höyhenenä leijailemista. Jouduin soittamaan erinäisistä ongelmista yhteensä yhdeksälle eri ihmiselle, jotka jokainen siirsivät minut ongelmineni toisen ihmisen puheille, joka ei missään vaiheessa ollut heti paikalla vastaamassa puhelimeen, joten hommat seisoivat luvattoman pitkään. Ahristi.
Jatkaakseni tylsää tekniikkamonologiani, huomasin tänään päivällä ensimmäisen ongelman iPodissa. Soittimen valkoiset kuulokkeet ovat erittäin huomiota herättävät, ja jos potentiaalinen varas haluaa jotain viedä, on musiikkikeskukseni varmasti mieleisempi saalis kuin joku vanha Sony Walkman. Koitin vaihtaa tilalle Phillipsin mustat nappikuulokkeet, mutta niissä oli niin huono äänentoisto, että olisi ollut suorastaan raiskaus liittää ne neitseelliseen omenaan. Lisää keskustelua kannettavien teknisten laitteiden varkaita kutsuvasta vaikutuksesta Slashdotissa.
Nea May 31st, 2004
Olin perjantaista asti virallinen kyyditsijä. Ajelin ympäri Kotkaa ja Vehkalahtea milloin kuvaamassa, milloin kyyditsemässä perheenjäseniä, milloin kavereita. Tänä aamuna heitin Voffen bussille ja ajelin töihin seitsemäksi. Löysin jopa ilmaisen parkkipaikan tuosta läheltä. Paniikki ajaessa on poissa, mikä on enemmän kun mukavaa.
Kuvaaminen oli kivaa, kuvista tuli kivoja. Nyt hommiin!
Julius May 30th, 2004
Sanon teille sen, että olen hyvin hyvin hyvin onnellinen mies juuri nyt. Hyvin onnellinen.
Menen nukkumaan, hyvää yötä.
P.S. Trappistit maistuvat hyvälle.
Julius May 28th, 2004
Äidinkielen koe oli juuri niin paha kuin pelkäsinkin. Eikä siinä vielä kaikki. Istuessani koepaikalle, päätin avata evääksi tuomani limonadipullon jo valmiiksi, ettei ihmiset kesken kokeen häiriinny sihahduksesta. Vaan kuinka kävikään: limonadipullon sisältö hyökkäsi päälleni kovasti metelöiden, jonka vuoksi koko loppukokeen ajan olin… tahmea. Täydellinen katastrofi siis. Ensi vuonna lyökää minua kasvoille, jos yritän pyrkiä yliopistoon lukemaan suomea. Se ei ole minun alani. Olisi pitänyt uskoa tuo jo viime talvena. Nyt minulta meni puoli vuotta hukkaan vain tajutakseni kokeessa, ettei koko aihe tule koskaan kiinnostamaan minua piirun vertaa.
Olo on nyt vapautunut. Kuten kuvasta näkyy, siirryin välittömästi jammailemaan iPodin tahtiin, ja kuten kuvasta ei näy, Chivas Regal maistuu oikein hyvälle.
Julius May 28th, 2004
Lähtöön on aikaa noin viisitoista minuuttia. Parin tunnin päästä istun Porthaniassa tekemässä Suomen kielen laitoksen pääsykoetta, jonka vuoksi olen istunut (maannut) nokka kiinni kirjassa koko viimeisen viikon ajan. Ikinä en ole jännittänyt mitään koetta näin paljon; olo on nyt melkein sietämätön. Kun koe on ohi, otan kameran mukaani ja astun pitkästä aikaa ulos kuvaamaan. Huomenna menen kavereiden kanssa baariin, ja ylihuomenna toivottavasti kadun jotain muuta kuin huonosti mennyttä pääsykoetta.
Kesken stressin ja ahdistuksen toi TNT:n kuljettaja minulle uutuuttaan kiiltävän iPodin. En pettynyt.
Nea May 28th, 2004
Kuvasin tuossa aamutuimaan kaikki loput kengät. Väärässä formaatissa. Tämä tietää uusintaa, eikä mikään ole inhottavampaa. Paitsi ehkä se, että jo valmiiksi tehdyt kuvat tuhoutuvat.
Oli todella ankea synttäripäivä. En saanut yhtään lahjaa ja vain yhden onnitteluviestin. Perheenjäsenistä isoveli ja isä vaivautuivat soittamaan, äidille ja poikaystävälle piti soittaa itse. Ja kyllä vaan, Voffe oli autuaasti unohtanut merkkipäiväni. Kriisi? No ei nyt sentään.
Tänään häippäsen koko viikonlopuksi Kotkaan kuvaamaan ylioppilaita ja kuskaamaan ihmisiä paikasta a paikkaan b kautta paikkojen c ja d. Kaikille blogistanian ylioppilaille onnea ja palataan astioille sunnuntaina.
Nea May 27th, 2004
K-kenkä paketissa, Andiamo to go. Kahdeksannenkymmenennen kengän kohdalla alkoi tylsistys hieman iskeä. Muistikortit olivat tänään hyvällä tuulella ja yhteistyökykyisiä. Hassua. Toisinaan sitä on sellaisia päiviä, että mikään ei pelaa, toisinaan kaikki sujuu kuin rasvattu ______ (lisää mieleisesi esine/asia/ihminen).
Hurraa Valiolle! Laktoosittomien maitotuotteiden määrä on kasvanut ihan huimasti. On maitojuomaa, jugurttia, kuohukermaa ja piimää. Keksisivät vielä laktoosittoman jäätelön, sitten olisi luvassa kiva kesä.
Kommenteissa ehdotettiin, että voisin tappaa itseni kun kerran on niin vaikeaa. Muuten ihan hyvä neuvo, mutta eihän kukaan enää sitten hyötyisi henkisistä ominaisuuksistani, mikä olisi suuri menetys koko ihmiskunnalle.
…
…
…
Voisin joskus yrittää olla tosissani. Ehkä sitten lukijat jotka eivät halua Kobaïaa lukea eivät provosoituisi. Samanlaista rauhallista ja asiallista debaattia kuin vaikkapa Ihmissuhteiden kommenttiosastolla kaivataan tännekin.
Nea May 27th, 2004
Tänään on syntymäpäiväni. Päivä muiden joukossa.
Nea May 26th, 2004
Aamu meni taistellessa vaihteeksi toimimattomien muistikorttien kanssa. Pitkällisen kiroilun ja kameratukihenkilölle soittamisen jälkeen pääsin räpsimään niitä kenkiä. Pöytä on tyhjentynyt aika kivasti, nyt vaan häipyi kamera juuri kun pääsin vauhtiin. Tavallaan onneksi, sillä hitto vie meinasin tipahtaa nälästä enkä edes huomannut ennen kun lopetin hetkeksi. Ylioppilaskuvaus siirtyikin tältä päivältä ensi viikolle meikkaajan ja, ironista kyllä, kenkien puutteessa. Noh, vapaailta tuleekin tarpeeseen. Voffe saisi halvauksen ellen jossain välissä ehtisi tiskata…
Pään kääntörata on laajentunut hieman, kiitos pomon Panadol Poreen. Asiaa ei kyllä paranna kameran kanssa kykkiminen saati tietokoneella istuminen. Mut minkäs teet, se on sun rooli.
Nea May 26th, 2004
Aamu alkoi kerrassaan mukavissa merkeissä, kun havaitsin niskani olevan oikealta puolelta täysin toimintakyvytön. Kipu oli kerrassaan hirvittävä, joten nousin kiltisti venyttelemään. Ei auttanut. Vieläkin niska on kuin tulessa, eikä pää käänny vasemmalle sitten millään. Tänään olisi vielä yo-kuvaus ja muutenkin todella pitkä päivä. Huokaus.