jestas
Nea February 26th, 2004
Olen vielä hereillä, valitettavasti. Kävin tuossa hirveässä lumituprussa ajelemassa, ja meni vallan mainiosti. Ajo-opettaja kyllä vähän naureskeli kun höpötin itsekseni risteyksien väistettäviä, valojen värejä, liikennemerkkien (siis niiden mitkä lumipeitteen alta näkyivät) merkityksiä, ryhmittymisiä ja vaihteiden vaihtoa. Sanoi minulla olevan tehokas tapa oppia liikennesäännöt. Samalla selvisi, että seuraava ajotunti tulee olemaan vasta kirjallisien jälkeen. Painetta. Alkoi sattumaan päähän.
Verikokeen tulokset kertoivat tulehdusarvojen kohonneen, mikä oli sinänsä yllättävää, sillä yleensä tulos on eitäsmitäänäy. Sairasloman jälkeen on niin rattoisaa palata sorvin ääreen. Töissä ei kukaan muu kuin minä osaa viedä postia, kantaa roskia ulos eikä toimittaa paketteja sadan metrin kävelymatkan päähän. Sitä tuntee itsensä tarpeelliseksi kävellessään kolmatta kertaa pitkin sohjoista Tehtaankatua kainalossaan paketti, jonka toimittaminen oikeaan osoitteeseen vaatii niin suuntavaistoa kuin Helsinkitietouttakin. Joista molempia minulla on rajoitetusti.
Kävin kaupassa vilkaisemassa, josko uudessa Trendissä olisi pari kuvaamaani kenkää. Ja ei perhana, se saakutan lehti oli jossain huomaamattomin keinoin läpäisemättömässä muovipussissa! Ei ole reilua. Tarkkailkaapa muuten tulevia Pikseli-lehtiä, myös sieltä voi bongata ottamiani kuvia.