Archive for September, 2003
Satamarata
Julius September 27th, 2003
Juhana Hietarannan artikkeli Helsingin satamaradan historiasta ja nykytilasta on mielenkiintoista luettavaa, varsinkin kun kyseinen ratapätkä on kiinnostanut minua pienestä pitäen. Artikkelia varten on kuvattu koko satamarata alusta nykyiseen loppuunsa, joukossa on myös hienoja otoksia vuosikymmenten takaa.
Täytynee mainita myös kyseisen artikkelin tarjoava sivusto, Juhanan ja Santeri Laurilan Seisake. Kyllä meitä rautatiefaneja hemmotellaan tänä Jumalan vuonna!
Autoilusta ja tarinoinnista
Julius September 25th, 2003
Käydessäni päivällisellä ulkona tuuli niin, että piti varoa ettei hampaat lähde tuulen mukana. Syksy on näemmä tullut, hui!
Kuten Santeri tuossa alempana ja Merten sitä ennen todistivat, miehisyys vaatii alleen automobiilin. Kumma kyllä, minä en ole tähän ikään mennessä tuntenut kaihoa kyseisiin peleihin. Joillekin ajokortti on kaikki kaikessa, minulle lähinnä todiste luovuttamisesta ja sortumisesta Suomen suurimpaan rahastukseen. Ehkä jossain toisessa maassa, ehkä ilman bensaa tai dieseliä. Tai no, diesel kelpaisi, mutta sen vempeleen pitäisi kulkea raiteilla asfalttitien sijaan.
Aamulla postilaatikkooni oli ilmaantunut hauska tarina. Se voi olla vanha, wanha tai WANHA, mutta minulle yllättäen uusi; nauroin sille muutaman hetken. Tässä se on, olkaa hyvät:
A shepherd was herding his flock in a remote pasture when suddenly a brand-new BMW advanced out of a dust cloud towards him. The driver, young man in a Brioni suit, Gucci shoes, Ray Ban sunglasses and YSL tie, leans out the window and asks the shepherd, “If I tell you exactly how many sheep you have in your flock, will you give me one?” The shepherd looks at the man, obviously a yuppie, then looks at his peacefully grazing flock and calmly answers, “Sure. Why not?”
The yuppie parks his car, whips out his Dell notebook computer, connects it to his AT&T cell phone, surfs to a NASA page on the Internet, where he calls up a GPS satellite navigation system to get an exact fix on his location which he then feeds to another NASA satellite that scans the area in an ultra-high- resolution photo. The young man then opens the digital photo in Adobe Photoshop and exports it to an image processing facility in Hamburg, Germany. Within seconds, he receives an email on his Palm Pilot that the image has been processed and the data stored. He then accesses a MS-SQL database through an ODBC connected Excel spreadsheet with hundreds of complex formulas. He uploads all of this data via an email on his Blackberry and, after a few minutes, receives a response. Finally, he prints out a full-color, 150-page report on his hi-tech, miniaturized HP LaserJet printer and finally turns to the shepherd and says, “You have exactly 1586 sheep.” “That’s right. Well, I guess you can take one of my sheep.” says the shepherd. He watches the young man select one of the animals and looks on amused as the young man stuffs it into the trunk of his car.
Then the shepherd says to the young man, “Hey, if I can tell you exactly what your business is, will you give me back my sheep?” The young man thinks about it for a second and then says, “Okay, why not?” “You’re a consultant.” says the shepherd. “Wow! That’s correct,” says the yuppie, “but how did you guess that?” “No guessing required.” answered the shepherd. “You showed up here even though nobody called you; you want to get paid for an answer I already knew; to a question I never asked; and you don’t know crap about my business … ” ” … Now give me back my dog.”
Yt-neuvotteluiden jälkeen ihmiset tuntuvat vierastavan konsultteja.
Tukka takussa, elämä edessä
Nea September 25th, 2003
Huomenna tähän aikaan istun lentokoneessa. Ylihuomenna tähän aikaan olen Edinburghissa. Viikon päästä tähän aikaan olen jo kotiutunut kotiini Carlislessa. Sitten alkaakin opiskelu. Jotenkin hirvittää, olen ollut pitkään poissa. Osaanko enää puhua englantia? Ymmärränkö Peten puhetta? Millainen on uusi kämppis? Onko Craig vielä homo? Onko niityllä lehmiä vai lampaita?
Olen pakannut ja valmiina. Enää pitäisi hoppuuttaa LJH:ta, että saisin aamulla haettua näppikseni, muuten jää hakematta.
Viimeinen päiväni koostukoon suomalaisesta ruuasta, oleilusta ja halailusta. No, ehkä myös Jedin Paluusta. Ikävä tulee, vaikka tuossa pari kuukautta sitten olin sitä mieltä, että Englannissa on paremmin. On minulla sentään uusi tukka mitä räpeltää ja vahailla. Pestä toisinaan mäntysuovalla, jotta tulee kotoisa fiilis. Niin, luomutakkutukka. Näytän Sideshow Bobin ja Rölli-Peikon risteytykseltä.
Noh. Ensi viikkoon.
Bensaa ja pakkasnestettä virtaa suonissain
Santeri September 25th, 2003
Merten, perkele, minkä teit… Juuri olin saanut itseni järkeiltyä ulos autokuumeesta… Kädet tärisevät, taskussa polttelee mummun skoodan avaimet. Säästötilillä jonkin verran siviilipalveuksen ajaksi varattua rahaa… Argh! Ja kyllä, olen lukenut Klassikon.
Haastan kaikki kobaïan lukijat kommentoimaan minulle syitä olla ostamatta autoa. Nimim. logiikka ei toimi.
Olen huono, mutten aidosti
Julius September 24th, 2003
Taakse jäi pitkän matematiikan uusinta, enkä voi sanoa olevani viisaampi nyt kuin eilen. Viisi ja puoli tehtävää sain paperille mielestäni ihan kunnollisina, mutta loput menivätkin jo täysin yli hilseen. Näin helposti unohtaa vuosi sitten opitut asiat, jos ne eivät kiinnosta tai aikaa koulutöille on kuten minulla: ei yhtään. Täysin turha uusinta, sillä lähtöpisteet yliopistoon äidinkieltä lukemaan saan äidinkielestä (duh), reaalista ja englannista. Jaksaisinpa vielä innostua pääsykoekirjoista. Onneksi tuohon “lukulomaan” on aikaa vielä tovi.
Koulu on tylsä, ankea ja masentava paikka. Kyseisen instituutin äänimaailma on varsinkin täysin omaa luokkaansa. Lukiolaiset ääntelevät ihan omalla tavallaan, kaikkialla kaikuu, ilmassa leijuu kengistä jäänyttä hiekkapölyä, tuolit ovat poikkeuksetta kovia istua — varsinkin atk-luokissa — ja pahimpana kaikista, koulurakennus tuo mieleen niin paljon huonoja ja hyviä muistoja, etten välttämättä halua niihin vielä näin nuorena palata. Jouduin pakon sanelemana viettämään entisessä lukiossani muutaman tunnin odotellessani Nandaa, joten mitenpä muutenkaan olisin käyttänyt tuon ajan kuin istumalla linux-luokassa. Paikka on autioitunut; siellä ei enää käy ketään meidän eksperttien — lue nörttien — pidellessä lakkiamme jossain paremmassa paikassa. Surullista (lisää tähän yksinäinen tuulenpesä ylittämässä tyhjää tasankoa tuulen humistessa viheliäisellä äänellä).
Tein päätöksen. En enää ikinä osallistu yo-kirjoituksiin. Tämä jätettäköön lapsilleni todisteeksi.
Treffiseuraa
Nea September 24th, 2003
Oona pyysi tekemään listaa treffikaverin toivotuista ominaisuuksista. Matkin, tein kysymyksiä. Niinkö se pitikin? En kuuntele Alanista.
Kai sinulla on hiukset?
Olethan söpö ja hintelä?
Kai käyt suihkussa useammin kuin kerran viikossa?
Tykkääthän katsella leffoja?
Hyviäkin leffoja?
Pornoleffoja?!
Tykkäätkö taustamölinästä?
Tykkääthän myös Musiikista?
Katselethan paljon kuvia?
Olethan suvaitsevainen?
Suvaitset siis ihan kaikki?
Jopa rasistit ja nirsoilun?
Virkistääkö vaihtelu?
Virkistääkö alkoholi?
Onhan alkoholi vaihtelua?
Jaathan kanssani suklaasi?
Keitäthän hyvää kahvia?
Ethän vaan tee ruokaa?
Ethän ota sitä vakavasti?
Ethän välitä pikkujutuista kuten muurahaisista ja eriävistä mielipiteistä?
Tapellaanko?
Woodpecker from mars
Santeri September 23rd, 2003
Tänään se sitten vihdoin tuli meillekin. Nimittäin kylpyhuoneremontti. Asiasta oli ilmoitettu toki lappusella viime viikolla, mutta yllätti se silti. Kuka nyt soittelee tiistaina kahdeksalta aamulla ovikelloa. Veijo Putkimieshän se siinä. No, pesukoneen siirryttyä eteiseen alkoi kamala ryminä ja kolina. Olin päättäväisesti vielä sängyssä mutisten mantraani: “Minä nukun, minä nukun, en herää, silmät pysyvät kiinni…” Tuo toimii kunhan on hiljaista, mutta valurautainen amme, jossa on pellistä valmistettu koristelätyskä pitää harvinaisen kovaa ääntä siirtyessään viisi metriä kylpyhuoneesta rappuun.
Veijo Kämppis, eli Pekka, kysyi Veijo Putkimieheltä miten pitkään kylpyhuoneemme on pois käytöstä. Jossain tiedotteessa luki ajat sitten, että kaksi päivää. Veijo Putkimies totesi ykskantaan: “Se on väärä tieto, kyllä tässä ainakin viikko menee.”
Kävin pitkästä aikaa äitillä, piti päästä suihkuun. Niin ja onhan meiltä vesikin poikki. Kuulemma ihan hyvän aikaa vielä… Eipähän tarvitse tiskata. Tai tehdä ruokaa.
Muitakin matkalaisia
Nea September 23rd, 2003
Hei Pasi. Onnea matkaan, Edinburgh on aivan upea paikka. Tulen perässäsi perjantaina, vaikken jääkään kuin pariksi päiväksi. Toivottavasti kokemukset eivät ole hirveitä, lohduksi sanottakoon omieni olleen tähän mennessä positiivisia (riivattuako minä sinne muuten takaisin menisin?). Vaikuttaa vaan tuo Pasin matkustus hieman turhan hankalalta miljoonine eri pysähdyspaikkoineen ja matkustustapoineen. Laiskat maksaa 100 euroa enemmän ja matkustaa Helsinki-Amsterdam-Edinburgh.
Harmoniaa on työläs rakentaa
Santeri September 22nd, 2003
You Are Sam From "Benny & Joon."
You are very talented at physical comedy. People are in awe of your abilities. However, you have many quirks which can either win people over or completely annoy them. But you’re a sweetheart through and through, and it’s hard not to love you.
Take The Johnny Depp Quiz!
Tuli muuten vuosi täyteen äskettäin. Ajattelin lähinnä: “Hä? Ai nyt jo…”